Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote ja Itä-Suomen yliopisto ovat käynnistäneet yhteistyössä kardiologian ja neurologian osa-aikaiset professuurit. Professuurien perustaminen on merkittävä panostus tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle Itä-Suomen yhteistyöalueella.
Kardiologian professuuriin on valittu kardiologian ylilääkäri, dosentti Tuomas Rissanen, joka työskentelee Siun soten sydänkeskuksessa. Neurologian professuuriin on valittu neurologian ylilääkäri, dosentti Jussi Sipilä, jota työskentelee Siun soten neurologian klinikassa.
Itä-Suomen YTA-alueeseen kuuluvat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lisäksi yliopistollista sairaalaa ylläpitävä Pohjois-Savon hyvinvointialue, Etelä-Savon hyvinvointialue ja Keski-Suomen hyvinvointialue. Professuureihin liittyvästä akateemisesta yhteistyöstä ja lääketieteellisestä tutkimuksesta on hyötyä pohjoiskarjalaisille sydän- ja verisuonisairauksien ja neurologisten sairauksien tutkimuksena, ennaltaehkäisynä ja vaikuttavana hoitona.
– Pidämme uusia professuureja konkreettisena osoituksena Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston välisen yhteistyön tiivistymisestä. Tavoitteena on, että professuurien myötä hyvinvointialueellamme lisääntyvä korkeatasoinen tieteellinen tutkimus ja ammattilaisten huippuosaaminen houkuttelevat hyvinvointialueellemme erikoislääkäreitä ja lisäävät olemassa olevan henkilöstön pitovoimaa, kertoo hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen.
– Nämä professuurit vahvistavat entisestään Itä-Suomen yliopiston lääketieteen koulutukselle tärkeää yhteistyötä Siun soten kanssa. Tavoitteena on samalla vahvistaa opiskelijoiden urapolkuja työelämään Itä-Suomessa, sanoo yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jussi Pihlajamäki.
Professuurit vaikuttavat hyvinvointialueen vetovoimaisuuteen esimerkiksi lääkärikoulutuksen kautta. Lääketieteen kandidaatit suorittavat opiskelujensa erikoistumisjaksoja, jolloin heidät voidaan rekrytoida hyvinvointialueelle harjoittelemaan, kesätöihin ja valmistumisen jälkeen vakituisiin virkoihin. Kardiologian professuuri tukee kardiologian ja sisätautien erikoislääkärien koulutusta. Myös neurologian professuuri tukee erikoislääkärikoulutusta.
Kardiologian professuuri tukee erikoislääkäreiden kliinisen osaamisen kehittämistä ja lisää laajan päivystyksen keskussairaalan vetovoimaa erityisesti sydänkeskuksessa.
– Pohjois-Karjalassa on erityisen suuri sydän- ja verisuonisairauksien sairastavuus. Kardiologian professuuri tukee jo ennestään aktiivista sydän- ja verisuonisairauksien tutkimusta Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan keskussairaala on tunnettu erityisesti käytännön läheisestä ja yksilöllisestä erikoislääkärikoulutuksesta, kertoo Tuomas Rissanen.
Neurologian professuuri tukee neurologian toiminnan ja teoreettisen osaamisen kehittämistä sekä neurologian alan tutkimuksen toteuttamista maakunnassa.
– Pohjois-Karjalassa on havaittu tiettyjä neurologisen tautikirjon ja sairastavuuden erityispiirteitä erityisesti hermoston rappeumasairauksissa. Neurologian professuurin kautta ymmärryksemme näistä neurologisista sairauksista paranee, ja voimme hoitaa maakuntamme potilaita entistäkin paremmin. Luonnollisesti verisuonisairauksien suuri taakka maakunnassamme näkyy aivohavereiden määrässäkin, ja työ näiden sairauksien hoidon kehittämisessä jatkuu. Professuuri myös mahdollistaa erikoislääkärikoulutuksen aiempaa voimakkaimmin toimin sekä tieteellisen tutkimuksen yhdistämisen koulutukseen. Koulutuksessa on kuitenkin jatkossakin keskeistä käytännön työ kokeneiden erikoislääkäreiden tuella ja ohjauksessa, kertoo Jussi Sipilä.
Uudet professuurit ja yliopistoyhteistyö tukevat koko hyvinvointialueen toiminnan ja palvelujen kehittämistä ja laajan päivystyksen keskussairaalan toimintavalmiuden ylläpitämistä.
– Toimin 30 vuotta kardiologina, ja kun katson alan kehittymistä tällä jaksolla, uskon, että kardiologian professuurin avulla pysymme alan kehittymisen kärjessä myös tulevaisuudessa. Voimme nostaa sydänpotilaiden hoidon niin hyvälle tasolle kuin mahdollista, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen.
– Toivotaan, että nämä eivät jää hyvinvointialueen ainoiksi professuureiksi. Ehkä meillä jonakin päivänä voi olla esimerkiksi kirurgian tai yleislääketieteen professuuri, Mustonen visioi.
– Myös hoitotieteen, sosiaalitieteiden tai johtamisen professuureista olisi hyvinvointialueellemme hyötyä, Leivonen lisää.
Professorien esittelyt
Kardiologian professori Tuomas Rissanen
Tuomas Rissanen on valmistutunut lääketieteen lisensiaatiksi ja tohtoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2006 ja kardiologian erikoislääkäriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2012. Molekulaarisen lääketieteen dosentuurin arvon hän sai vuonna 2007. Hän on toiminut osastonylilääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vuodesta 2014 ja Sydänkeskuksen ylilääkärinä vuodesta 2018. Hänen tutkimustyönsä alkoi sydän- ja verisuonisairauksien geeniterapiasta, jonka jälkeen se on keskittynyt sepelvaltimotaudin preventioon ja toimenpidehoitoihin sekä rytmihäiriöiden tunnistamiseen mobiililaitteella. Hän on ohjannut 7 väitöskirjatyötä. Tuomas Rissasella on 1 aikuinen ja 2 teini-ikäistä lasta.
Neurologian professori Jussi Sipilä
Jussi Sipilä on valmistunut Turun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2005, neurologian erikoislääkäriksi vuonna 2013 ja lääketieteen tohtoriksi vuonna 2017. Neurologian dosentin arvon hän sai vuonna 2018. Hän on toiminut erikoislääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vuodesta 2015 ja neurologian klinikan ylilääkärinä vuodesta 2019. Hänen tutkimustyönsä alkoi Huntingtonin taudista, jonka jälkeen se on laajentunut koskemaan monien sekä yleisten että harvinaisten neurologisten sairauksien epidemiologiaa ja kliinistä kuvaa. Hän on ohjannut valmiiksi yhden väitöskirjatyön ja ohjaa tällä hetkellä kahta väitöskirjatyötä. Jussi Sipilällä on 2 lasta.
Lisätietoja
Ylilääkäri, kardiologian professori Tuomas Rissanen, tuomas.rissanen@siunsote.fi, p. 013 330 3779
Ylilääkäri, neurologian professori, Jussi Sipilä, jussi.sipila@siunsote.fi, p. 013 330 3873
