Kaupungit haluavat olla entistä kestävämpiä, mutta kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen on niille suuri haaste. Jotta kestävyysmurrokset onnistuisivat, on tutkijoiden ja kaupunkisuunnittelijoiden lyötävä viisaat päänsä yhteen. Muutos ei yleensä tapahdu kertarysäyksellä, vaan se vaatii useita pienempiä, pidemmän aikavälin määrätietoisia askelia, ympäristöoikeuden professori Niko Soininen Itä-Suomen yliopistosta sanoo. Hän on yksi vastikään Urban Sustainability -tiedelehdessä julkaistun kaupunkiympäristöjen muutoksia tarkastelevan tutkimuksen kirjoittajista.
Tutkijoiden mukaan kaupunkiympäristöjen muutoksissa tulee ottaa huomioon niiden poliittinen, yhteiskunnallinen ja oikeudellinen toteuttamiskelpoisuus. Nämä kolme osa-aluetta ovat jatkuvasti kaupunkisuunnittelijoiden työpöydällä, mutta tutkijoilta niiden muodostama kokonaisuus voi joskus jäädä huomaamatta. Kaupunkisuunnittelussa kohdatut hankaluudet voivat hankaloittaa myös lupaavilta vaikuttavien kestävyystoimenpiteiden toteuttamista.
– Näin tapahtui esimerkiksi Helsingissä. Siellä haluttiin muuttaa teitä kaupunkibulevardeiksi, mutta hanke joutui vastatuuleen kaikilla kolmella osa-alueella: tuli poliittisia hankaluuksia, kun hanketta vastaan liittouduttiin, tuli yhteiskunnallisia hankaluuksia, kun paikalliset eivät olleet tottuneet ajatukseen, ja lisäksi hankesuunnitelma törmäsi myös oikeudellisiin ongelmiin, Soininen kertoo.
Tutkimuksen ja käytännön toimien tulisi kulkea käsikkäin
Kaupunkeja on vaikea muuttaa kertarysäyksellä kestäviksi. Soinisen mukaan tutkijat ovat usein tiiviisti mukana kaupunkiympäristöjen kestävyyttä koskevissa keskusteluissa, mutta heidän pitäisi entistä paremmin nähdä asioita kaupunkisuunnittelijoiden kannalta ja etsiä käytännön ratkaisuja reaalimaailman ongelmiin.
Kaupunkiympäristöjen kestävyysmurroksia on vaikea suunnitella, ja tutkijoiden mukaan todellinen muutos tapahtuukin pikkuhiljaa ja ajan kanssa, useampien pienempien muutosten summana.
–Kaupunkisuunnittelijoiden työhön liittyy päätöksentekoa ja tämä päätöksenteko voi esimerkiksi sysätä rahoitusta oikeaan suuntaan. Niin ikään on mahdollista tuoda kaupunkisuunnitteluun mukaan aivan uusia, aiemmin tunnistamattomia sidosryhmiä, joilla on tärkeä rooli kestävyysmuutoksen aikaansaamisessa. Tie muutokseen voi välillä olla hieman mutkainen, mutta se täytyy vain hyväksyä ja löytää toimintatapoja, joilla muutoksen aikaansaaminen on mahdollista.
Tutkimukseen osallistuivat Itä-Suomen yliopiston lisäksi Helsingin yliopisto, Utrechtin yliopisto Alankomaissa ja Trinity College Dublin Irlannissa. Tutkimuksen tuloksia esitellään myös lyhyellä videolla, joka on katsottavissa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=gdzONC0UlBw (englanniksi).
Tutkimusjulkaisu:
Patterson, James; Soininen, Niko; Collier, Marcus; Raymond, Chris. (2021) ‘Finding feasible action towards urban transformations’. npj Urban Sustainability.
https://www.nature.com/articles/s42949-021-00029-7
