Ympäristön terveyshaittoja voidaan tulevaisuudessa ehkä torjua myös mikrobiterapialla, kertoi professori Hani El-Nezami toksikologian maisteriohjelman 20-vuotisjuhlassa.
Itä-Suomen yliopiston kansainvälinen toksikologian maisteriohjelma on ainoa tutkintoon johtava alan koulutus Suomessa. Toksikologian osaamista hyödynnetään kemikaaleihin liittyvässä riskinarvioinnissa.
– Toksikologista koulutusta ja tutkimusta tarvitaan ihmisten ja ympäristön kokonaisturvallisuuden takaamiseen. Toksikologisen osaamisen tarve korostuu tulevaisuudessa, totesi koulutusohjelman johtaja, lääkeainetoksikologian professori Jaana Rysä 4. toukokuuta järjestetyssä juhlaseminaarissa.
Maisteriohjelmaan onkin ollut viime vuosina yhä enemmän hakijoita, ja valmistuneista 85 prosenttia työllistyy alalle kolmen kuukauden kuluessa valmistumisesta.
Ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen haastoi esityksessään pohtimaan tutkimuksen tärkeyttä ja tulevaisuutta. Esimerkkinä hän käytti hiljattain julkaistua tutkimusta, jossa käytiin läpi 24,5 miljoonaa artikkelia vuosilta 1945–2010. Tulosten mukaan tutkimus on pirstaloitunut yhä pienempiin julkaistaviin yksikköihin. Laaja-alaisten, tiedettä ja ajattelua muuttavien artikkelien määrä on laskenut. Kukkosen mukaan suunnanmuutos vaatii panostusta pitkäjänteisempään tutkimukseen ja monitieteiseen tai jopa tieteidenväliseen yhteistyöhön.
Ympäristöalan asiantuntijayritys Linnunmaan perustaja ja nykyisin Swecon biotalousalan palveluiden kehittämisestä vastaava Eeva Punta kuuluu maisteriohjelman ohjausryhmään. Hän tarkasteli toksikologian merkitystä teollisuuden näkökulmasta ja valotti käytännön esimerkein, miten toksikologisen ymmärryksen puuttuminen voi aiheuttaa teollisten projektien suunnittelussa merkittäviä viivästymisiä ja lisäkustannuksia.
Oppiminen jatkuu työelämässä
Juhlaseminaarissa kuultiin myös toksikologian maisteriohjelman alumnien uratarinoita. – Koulutusohjelma oli vaativa ja haastava, mutta myös palkitseva ja innostava, kertoi ohjelmasta vuonna 2012 valmistunut Erik Peltomaa.
– Opinnot antoivat hyödyllisen tietopohjan lisäksi uuden tavan ajatella ja suhtautua käsitteisiin vaara ja riski. Jatkuva oppiminen on myös tällä alalla tärkeää.
Peltomaa on työskennellyt valmistumisestaan lähtien erikoistutkijana Fimealla. – Olen päässyt soveltamaan toksikologian osaamistani riskinarviointityöhön valvonnassa ja sääntelyssä.
Ohjelmasta vuonna 2011 valmistunut Selma Mahiout totesi saaneensa monipuolisesta koulutuksesta erinomaiset eväät työelämässä jatkuvan oppimisen pohjaksi. Mahiout työskentelee Työterveyslaitoksella erityisasiantuntijana. Kemikaalien riskinarviointiin liittyvien tutkimus- ja asiantuntijatehtävien ohella hän toimii työtoksikologian ryhmän toiminnallisena esihenkilönä.
– Suomen toksikologiyhdistys on kulkenut mukana urapolullani ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen ja tarjoaa meille ympäri Suomen työskenteleville toksikologeille mainion alustan muun muassa tiedonvälitykselle ja verkostoitumiselle, Mahiout mainitsi.
Niin ikään vuonna 2011 tutkintonsa saanut Muluneh Fashe kertoi puolestaan, miten opinnot toimivat ponnahduslautana kansainväliselle tutkijanuralle. Fashe on nykyisin tutkijana Pohjois-Carolinan yliopistossa Chapel Hillissä (UNC-CH).
Mikrobiterapiaa maksasairauksiin
Professori Hani El-Nezami Itä-Suomen ja Hong Kongin yliopistoista kertoi juhlaseminaarin luennossaan tutkimusryhmänsä kehittämästä mikrobiterapiasta, joka voi hidastaa alkoholin käyttöön liittymättömän rasvamaksataudin ja maksasolusyövän kehittymistä ja etenemistä.
Maksasolusyöpä on merkittävä syöpäkuolemien aiheuttaja maailmassa. Sen riskitekijöitä ovat esimerkiksi alkoholin käyttöön tai lihavuuteen liittyvä rasvamaksatauti, hepatiittiviruksen aiheuttama maksatulehdus ja ympäristötekijät, kuten pilaantuneista elintarvikkeista saatava homemyrkky aflatoksiini.
Nykyisin maksasolusyövän hoitomahdollisuudet ovat rajalliset, joten uusille vaihtoehdoille on tarvetta. – Mikrobiterapia voi tarjota uuden lähestymistavan maksasairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, El-Nezami totesi.
Hänen tutkimusryhmänsä on aiemmin osoittanut muun muassa, että probioottivalmisteella voidaan muun vähentää aflatoksiinin imeytymistä elimistöön. Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa ryhmän kehittämä PROHEP-mikrobiterapia ehkäisi rasvamaksan kehittymistä runsasrasvaista ravintoa saaneilla hiirillä estämällä triglyseridien ja kolesterolin tuotantoa maksassa. – Probioottivalmiste muokkaa suoliston mikrobikantaa ja suolistomikrobien aineenvaihduntatuotteita, ja vaikutukset maksaan välittyvät pääosin tätä kautta.
Juhlassa puhuivat myös farmasian laitoksen johtaja, professori Jarkko Ketolainen, emeritaprofessori Kirsi Vähäkangas ja alumni Emilia Kontio. Tiedekunnan terveiset toi varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen.
