Kestävyyspyrkimyksissä ei ole kyse luopumisesta, vaan tyytyväisyyden parantumisesta, havaittiin Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Kestävämmät, terveellisemmät ja yhteiskunnan vakautta edistävät elämäntavat eivät ainoastaan säästä yhteisiä resursseja ja ylläpidä yhteiskunnan eheyttä, vaan ne myös parantavat ihmisten elämän laatua. Havainto antaa tutkijoiden mukaan mahdollisuuden siirtyä tulevaisuuteen liittyvässä keskustelussa kokonaan uudelle tasolle.
Sustainability-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kulkutapojen ja kansalaisten kokeman tyytyväisyyden suhdetta. Ne suomalaiset, jotka olivat muuttaneet kulkutapojaan kestävämpään suuntaan, olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ne, jotka olemassa olevista vaihtoehdoista huolimatta jatkavat entiseen tapaan.
– Tämä tarjoaa uuden lähestymisnäkökulman kulkutapamuutosten aikaansaamiseksi, sillä tuskin kukaan haluaa itselleen tympeää elämää. Sen sijaan tyytyväisyys kiinnostaa, sanoo apulaisprofessori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta.
Suomalaiset kokevat, että keskimääriin joka kolmanteen heidän tekemäänsä matkaan on vaihtoehto olemassa. Tutkimus osoittaa, että vähentämällä määrätietoisesti oman auton käyttöä ja lisäämällä kävelyä, pyöräilyä sekä joukkoliikenteen käyttöä tyytyväisyys lisääntyy. Tämä on mahdollista vain silloin, jos todellinen vaihtoehto liikkumiselle on olemassa.
Sen sijaan kulkutapamuutosten vieminen pidemmälle, kuten kimppakyytien tarjoaminen ja auton luovuttaminen yhteiskäyttöön korvausta vastaan, ei tutkimustulosten perusteella lisää tyytyväisyyttä.
– Voi olla, että juuri nämä suomalaiset kokevat kuitenkin elämänsä arvokkaammaksi kuin muut suomalaiset, sillä he elävät huomattavan epäitsekkäästi, Salonen toteaa.
Oman hyvinvoinnin lisääntyminen motivoi kulkutapamuutoksiin
Tutkimuksessa myös selvitettiin, miksi suomalaiset ovat muuttaneet kulkutapojaan. Keskeinen syy muutokseen oli oman hyvinvoinnin lisääntyminen.
– Kun priorisoi lihasvoimaa kulkutavoissa niin töissä jaksaa paremmin, ajatukset liikkuvat letkeämmin ja mieli on kirkas.
Omaan hyvinvointiin liittyvien syiden lisäksi ilmastonmuutoksen torjuminen ja muut yhteiseen etuun viittaavaa ekologiset syyt tulivat kulkutapamuutoksia tehneiden perusteluissa esiin. Nämä eivät kuitenkaan myötävaikuttaneet muutokseen yhtä vahvasti kuin omaan hyvinvointiin liittyvät syyt, kuten terveyden vaaliminen.
Salosen mukaan tutkimus avaa täysin uuden lähestymistavan lähestyä muutosta, jolla Suomesta halutaan tehdä maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta.
– Kun halutaan vaikuttaa kansalaisten kulkutapojen muuttumiseen, itsekkäät omaan etuun viittaavat hyödyt ovat vaikuttavin tapa saada aikaan käyttäytymisenmuutoksia. Oleellista on vedota oman hyvinvoinnin parantumiseen. Ympäristökysymykset edellä kulkutapamuutoksiin vaikuttaminen ei sen sijaan ole kansalaisten näkökulmasta se tehokkain toimintapa liikenteen hiilineutraalisuuteen pyrittäessä.
Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä tutkimuksessa hyödynnettiin Sitran kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa, jossa oli mukana yli 2 000 suomalaista.
Lisätietoja: Arto O. Salonen, puh. 050 359 0613, arto.salonen(at)uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Höysniemi, S. & Salonen, A.O. (2019). Towards Carbon-Neutral Mobility in Finland: Mobility and Life Satisfaction in Day-to-Day Life. Sustainability 11(19), 5374 https://doi.org/10.3390/su11195374 https://www.mdpi.com/2071-1050/11/19/5374/htm