– Murteiden vähälevikkisimmät piirteet ovat jäämässä pois. Murteet eivät silti ole häviämässä mihinkään, mutta sanastomme toki muuttuu.
Näin kertoi professori, sosiolingvisti Pirkko Nuolijärvi Kielitieteen päivillä Joensuussa torstaina. Hän esitteli tutkimusta, jossa haastateltiin 60 henkilöä, jotka ovat muuttaneet Suomen sisällä tai ulkomailla. Heistä 25 on ylittänyt muuttaessaan murrerajan.
– On ollut mielenkiintoista kuulla, miten varianttien puhe on muuttunut, kun he ovat muuttaneet murrealueelta toiselle.
Nuolijärven esitelmän aikana kuultiin puhenäytteitä, joiden perusteella voi tehdä päätelmiä varianttien kielen muutoksista.
– Puheeseen jää usein merkkejä vanhasta murteesta, vaikka uuden asuinalueen murteesta tarttuukin usein jotain uutta mukaan.
Vaikka murteet ovat Suomessa eläviä ja erilaisia, yhdistää eri puolilla asuvia suomalaisia useat ei-leimalliset äänne- ja muotovariantit.
– Näihin kuuluvat esimerkiksi sanat ”sellainen” ja ”kirjoittaa”, jotka taipuvat murrealueesta riippumatta ”sellaseksi” ja ”kirjottamiseksi”.
Murretutkijoille Nuolijärvi muistutti, että ihminen elää aina useassa maailmassa.
– Mentaalisesti meissä on monta kerrosta, ja ne kerrokset kuuluvat kielessämme. Siksi yhden puhujan perusteella ei voida vetää yksioikoisia päätelmiä siitä, miten jollain alueella puhutaan. Siksi kielelliset elämäkerrat ovat tärkeitä. Niistä käyvät ilmi meidän taustamuuttujamme ja elämänhistoriamme.
Kielielämäkertoihin pääsee tutustumaan muun muassa tällä hetkellä Careliassa olevassa Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -valokuvanäyttelyssä, johon on kerätty haastatteluin Suomessa asuvien ihmisten kielellisiä elämäkertoja. Hankkeessa tutkitaan aineistoa kielitieteen, kansatieteen, folkloristiikan ja sosiaalipolitiikan menetelmin.
Monikielisyys keskiössä
Kielitieteen päivät on jokavuotinen valtakunnallinen konferenssi, jossa kielitieteen tutkijat esittelevät uusimpia tutkimustuloksiaan ja keskustelevat ajankohtaisista teemoista. Tapahtuma on laajin kotimainen eri kielten tutkijoita yhdistävä kokoontuminen. Päivät jatkuvat Joensuussa 18. toukokuuta saakka Carelia- ja Agora-rakennuksissa.
Päivillä paneudutaan muun muassa sähköisten viestimien, kuten chatin, Facebookin ja Suomi24-sivuston kielelliseen tutkimukseen. Yksittäisistä aiheista voi mainita myös Pekka Lipposen henkilöhahmon puhekielen lainasanat ja 1700-luvulta peräisin olevan Ganaderin sanakirjan soimaussanat.
Päivillä esitelmöidään myös eksoottisista kielistä. Tarkasteltavana on esimerkiksi Kiinassa puhutun geshizan kielen nopea uhanalaistuminen ja japanilais-riukiulaisen okinawan kielen rakenne.
