Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimus käsittelee johtamisen asiantuntijuuden rakentumista kunnallisorganisaatiossa. Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska kuntien toiminta ja siten myös toiminnan johtaminen koskettavat kaikkia kansalaisia ja heidän elinpiiriään. Kunnat ovat myös merkittäviä työllistäjiä, jolloin johtaminen kunnallisorganisaatioissa vaikuttaa lukuisten ihmisten kokemaan työhyvinvointiin. Johtamiseen liittyy myös merkittäviä taloudellisia panoksia.
Vaikka erilaisia johtamismalleja, -oppeja, -menetelmiä ja -rakenteita on runsaasti, on johtamisen onnistuminen kuitenkin lopulta kiinni siitä, kykeneekö johtaja toimimaan asiantuntevasti tilanteissa ja olosuhteissa, joita hän kohtaa. Asiantuntijuus ymmärretään nykyisin enenevässä määrin pikemminkin toiminnallisesti kuin tiedollisesti ilmenevänä. Asiantuntijan odotetaan tietävän asioita, mutta hänen odotetaan myös osaavan tehdä asioita. Kokemusta pidetään keskeisenä asiantuntijuutta rakentavana tekijänä ja hiljaista tietoa asiantuntijuuden oleellisena osana. Näiden kummankaan vaikuttamistapaa tai olemusta ei kuitenkaan ole juurikaan määritetty tai kuvattu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Johtamisasiantuntijuus voidaan ymmärtää inhimillisenä toimijuutena, jota johtajan luontaiseen toimintaan sisältyvät toiminnalliset välineet ja niistä koostuvat välinekokonaisuudet määrittävät ja pitävät yllä. Nämä välineet johtaja saa haltuunsa omakohtaisissa kokemuksissa paljastuneiden merkitysten kautta.
Tutkimus toi esille neljä johtamisasiantuntijuuden välinekokonaisuutta, jotka ovat toiminnallinen intuitio, käytännöllinen oikeudenmukaisuus, pystyvyys ja argumentointi. Näitä välinekokonaisuuksia johtaja tarvitsee toimiessaan asiantuntevasti kunnallisessa johtamismaailmassaan. Ne ovat edesauttavaa ja toimeenpanevaa asiantuntijuutta.
Tutkimus auttaa ymmärtämään kokemuksellista oppimista ja kokemuksen roolia samoin kuin hiljaisen tiedon olemusta asiantuntijuuden rakentumisessa. Tutkimus on osaltaan välittävä puheenvuoro johtamisen oppimisesta ja sen opettamisesta käytävään keskusteluun.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää johtajien työnohjauksessa, organisaatioiden kehittämisessä ja johtamiskoulutuksessa. Tutkimus ei tarjoa uutta johtamisoppia tai tapaa johtaa. Tutkimus tarjoaa tavan ymmärtää kokemusten vaikutuksia johtamisen asiantuntijuuden rakentumisessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto koostuu kymmenen kunnallisen toimialapäällikkötason johtajan haastatteluista. Haastattelut tehtiin vuoden 2016 aikana. Aineistona analysoinnissa on käytetty abduktiivista tutkimusstrategiaa ja analyysiä.
Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa?
Kunnallisten organisaatioiden olisi hyödyllistä havaita, että niiden jokapäiväisessä toiminnassa ja toimintaympäristössä on elementtejä, jotka tulisi nähdä johtamisen asiantuntijuuden rakentumista edistävinä tekijöinä. Johtamisen kehittämistä ja kehittymistä edesauttavat tekijät ovat tällöin jo olemassa niissä tilanteissa, joiden parissa johtajat ja heidän alaisensa toimivat.
Lisätietoja:
Ari Pietarinen, arpietar@uef.fi, 040 075 5526
