Kotoutumispalvelut eivät huomioi riittävästi pakolaistaustaisten henkilöiden erilaisia voimavaroja tai erityisiä tuen tarpeita. Jos palvelut suunnitellaan ja rakennetaan käyttäjälähtöisesti, kotoutuminen tehostuu, todetaan tuoreessa PROMEQ-politiikkasuosituksessa.
– Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien voimavarat ovat samanlaisia kuin suomalaissyntyisillä – hyvä terveys, koulutus, parisuhde – mutta hyvinvoinnin vajeet ja riskitekijät ovat hyvin erilaisia. Hyvin monilla on traumakokemuksia tai traumaperäisiä oireita, mikä ei ole Suomessa syntyneille tavanomaista. Jotta he saisivat tarvitsemansa psykososiaalisen ja myös taloudellisen tuen, ja myös oman äänensä kuuluviin yhteiskunnassa, eri ryhmien erilaiset tarpeet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon, tutkija Reeta Kankaanpää toteaa.
New Start Finland! -osahankkeessa kartoitettiin pakolaistaustaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä voimavaroja ja vajeita, sekä kehitettiin käyttäjälähtöisiä toimintamalleja.
– Kohderyhmää eli kotoutumisen alkuvaiheessa olevia pakolaistaustaisia ei ole aikaisemmin tutkittu, ja se tekee asetelmasta poikkeuksellisen. Kyselytutkimus ja interventiot pakolaistaustaisten keskuudessa ovat myös ainutlaatuisia. Hankkeen aikana selvisi paljon sellaista tietoa, mitä ei ole ollut aikaisemmin mahdollista saada, Reeta Kankaanpää kertoo.
Jo kohderyhmän tavoittaminen ja interventioiden suunnittelu vaativat huolellista työtä, jotta pystyttiin luomaan luottamus ihmisten välille ja saatiin taustoiltaan kirjava osallistujajoukko kokemaan, että tutkimukseen osallistumisesta voisi olla heille ja muille pakolaistaustaisille hyötyä. Se toimii lähtölaukauksena tuleville tutkimuksille.
Ryhmä oli hyvin heterogeeninen, ja siksi tutkijat tarjosivat käyttäjälähtöistä toimintasuunnittelua, jossa ryhmiä segmentoidaan pienemmiksi, ja palveluja rakennetaan käyttäjälähtöisesti. Näin voidaan vastata aina senhetkisen ryhmän kotoutumiseen liittyviin tarpeisiin ja paikata kotoutumispalveluiden puutteita tai aukkoja.
– Monet osallistujista olivat kiitollisia siitä, että heidät otettiin mukaan suunnitteluun. Kyselimme ryhmiltä, mitkä heidän senhetkiset tarpeensa olivat, sen sijaan että olisimme käyttäneet aiemmin hyväksi koettuja malleja.
– Kaikki olivat joutuneet myllerryksen keskelle, he olivat jättäneet kotimaansa ja tulleet uuteen maahan. Kulttuuriset ja taloudelliset muutokset vaikuttavat väistämättä hyvinvointiin. Uusien sosiaalisten rutiinien syntyminen ja uusien tukiverkostojen luominen vievät aikaa, Reeta Kankaanpää jatkaa.
Rama Sherolla oli Suomeen tullessaan takanaan kaksi vuotta opintoja yliopistossa. Hän osallistui PROMEQ-tutkimukseen mukana korkeakoulutusta edistävässä ryhmässä, ja kiittelee erityisesti kohtaamisia eri maista tulleiden tutkijoiden kanssa.
– Saimme heiltä paljon hyödyllistä tietoa. Tapaamisten aikana keskustelimme siitä, millaisia asiakirjoja opiskelemaan pääsemiseksi vaaditaan. Ryhmässä saimme myös apua CV:n laatimisessa.
Useita kieliä puhuva Rama Shero opetteli suomea ahkerasti ja eteni jo vajaan vuoden kieliopintojen jälkeen opiskelemaan koulunkäynninohjaajan ammattitutkintoa.
– Valmistun vuoden lopulla, ja pystyn toivottavasti sen jälkeen jatkamaan kasvatusalan opintoja yliopistossa.
Rama Shero sanoo olevansa onnekas, kun pääsi mukaan New Start Finland -hankkeeseen.
– Tutustuin ihmisiin, sain paljon hyödyllisiä kontakteja, ja minulla on nyt enemmän ystäviä, hän iloitsee.
Nuori nainen toteaa, että kotoutumisessa kaikkein tärkeintä on motivaatio.
– Olen opiskellut tiiviisti, koska en halunnut hukata aikaa. Tein parhaani, että pääsisin jatkamaan opintojani. Tulin Suomeen hakemaan uutta alkua ja rakentamaan hyvää tulevaisuutta. Haluan opiskella ja tehdä töitä, Rama Shero kertoo.
Politiikkasuosituksen löydät täältä.
Täältä löydät kaikki PROMEQin politiikkasuositukset.
