Moderni 4D-virtausmagneettikuvaus antaa nousevan aortan laajentumasta tietoa, jota ei saada perinteisillä kuvantamistutkimuksilla, osoittaa lääketieteen kandidaatti Petteri Kauhasen väitöstutkimus. Väitöstilaisuutta voi seurata 12.6.2020 klo 12 alkaen verkossa.
Aortta on sydämestä lähtevä päävaltimo. Sen alkuosan, nousevan aortan, laajentuma voi johtaa vakavimmillaan tappaviin komplikaatioihin – aortan repeämään tai dissekaatioon eli suonen sisäkalvon repeämään. Laajentumaa kutsutaankin hiljaiseksi tappajaksi, koska se aiheuttaa harvoin oireita ennen henkeä uhkaavan komplikaation ilmaantumista. Valtaosa nousevan aortan laajentumista huomataankin sattumalta muun syyn vuoksi tehtävissä rintakehän kuvantamistutkimuksissa. Diagnostiikka perustuu nykyisin aortan halkaisijan mittaukseen tietokonetomografialla, magneettikuvantamisella tai ultraäänitutkimuksella. Nykyisin käytössä olevien kuvantamismenetelmien ongelma on, että ne tuovat vain rakenteellista tietoa laajentumasta.
Väitöstutkimuksessa tutkittiin 4D-virtausmagneettikuvauksella verenvirtausta nousevan aortan laajentumaa sairastavilla potilailla. Lisäksi selvitettiin syitä poikkeavaan virtaukseen ja laajentuman esiintyvyyttä potilailla, jotka olivat käyneet sydämen alueen tietokonetomografiakuvassa.
Edeltävissä tutkimuksissa on havaittu, että synnynnäinen sydämen epämuodostuma, kaksipurjeinen aorttaläppä, aiheuttaa poikkeavan virtauksen nousevaan aorttaan. Sen on myös havaittu kuormittavan aortan seinämää. Seinämän kuormituksen ajatellaan liittyvän laajentuman kasvutaipumuksen ja repeämisriskiin. Kauhasen väitöstutkimuksessa havaittiin, että laajentumassa on normaalista poikkeava verenvirtaus ja seinämäkuormitus myös potilailla, joilla on normaali kolmipurjeinen aorttaläppä. Lisäksi havaittiin, että laajentumapotilailla sydän oli jyrkemmässä kulmassa suhteessa aorttaan. Tästä johtuva aortan seinämän kuormitus voi olla osasyynä aortan laajentumiseen potilailla, joilla ei ole perinnöllistä alttiutta tai kaksipurjeista aorttaläppää. Jatkossa kulmaa voidaan mahdollisesti käyttää laajentuman riskinarvioinnissa.
Laajasti käytössä olevien eurooppalaisten suositusten mukaan laajentuman rajana pidetään nousevan aortan halkaisijaa, joka ylittää 40 mm. Kauhasen väitöstutkimuksessa laajentuman esiintyvyys oli tällä perusteella huomattavan korkea sydämen alueen tietokonetomografiassa käyneillä potilailla. Koko aineistossa liki neljänneksellä havaittiin laajentunut aortta, miehillä jopa puolella. Aineisto edustaa sitä potilasjoukkoa, josta diagnoosi yleensäkin sattumalöydöksenä tehdään. Väitöstutkimus osoittaakin, että nykyiset suositukset ovat liian herkkiä laajentuman diagnostiikkaan. Tulosten perusteella tarvitaan yksilöllisemmät, potilaan kokoon suhteutetut viitearvot.
Lääketieteen kandidaatti Petteri Kauhasen väitöskirja Dilatation of the ascending aorta: imaging, prevalence and associated factors tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Miia Holmström Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja Hedman Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän painolaatuinen kuva
Kauhanen, Petteri. Dilatation of the ascending aorta: imaging, prevalence and associated factors
