Meneillään olevan etätyöpisteiden olosuhteita selvittävän hankkeen työpistemittausten ja haastatteluiden perusteella etätyö on joissain tehtävissä muuttanut työskentelyä hyvinkin paljon. Toisaalta osalla työntekijöistä työ ei ole muuttunut juuri lainkaan. Myös etänä työskentelyn kuormittavuus vaihtelee eri tehtävissä ja etätyöolosuhteissa.
Etätyö voi näyttäytyä joustavuutena ja huokoisuutena, aikana jolloin voi nukkua pidempään, säästää aikaa työmatkoissa ja sovitella työn lomaan omia asioita ja perhearkea. Etätyössä voi tarvittaessa jatkaa työpäivää, jos tehtävä on kesken. Toisaalta etätyö voi puuduttaa ja jatkuva ruudun äärellä oleminen tuntuu silmissä ja kehossa. Työmatkojen puuttuessa liikkumattomuus voi rassata kovastikin.
Monella on hankaluuksia järjestää fyysinen työergonomia kuntoon, mutta myös kognitiivisen, aivotyötä tukevan ergonomian kanssa nousee esiin uudenlaisia ongelmia etätyössä. Erityisesti pienten asioiden hoitaminen hankaloituu, kun satunnaiset kohtaamiset käytävillä ja tauoilla ovat hävinneet, eikä ongelmiin ole helppoa huikata apua.
Etäkokousten määrä voi olla pökerryttävä ja asioiden hoitaminen niissä raskasta. Etäkokouksissa vaaditaan enemmän valmistelua ja keskittymistä kuin toimistokohtaamisissa. Jos työhön ei ole löytynyt vielä etätyörutiineja eikä työtovereilta saa tukea, työ voi tuntua raskaalta.
— Joissain yksiköissä on jo kehitetty hyviä yhteisen tekemisen käytäntöjä etätyöhön ja kohtaamisiin, mutta monessa paikassa ei ole käyty yhteistä keskustelua, Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski sanoo.
— On selvää, että etätyössä tarvitaan sellaisia fyysisen ja kognitiivisen ergonomian hyviä ratkaisuja, jotka on sovitettu juuri kyseisiin työtehtäviin ja työoloihin.
Alustavat tulokset ovat osa hanketta, jossa tutkitaan etätyöpisteiden olosuhteita fyysisen ja kognitiivisen ergonomian, yhteisöllisyyden sekä sisäilman näkökulmasta. Tavoitteena hankkeessa on kehittää ohjeistusta etätyötä haittaavien tekijöiden omatoimiseen tunnistamiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto, Itä-Suomen yliopisto sekä Joensuun kaupunki.
Tutkimukseen kaivataan vielä lisää osallistujia, jotta etätyön erilaisia tilanteita saadaan esiin ja kognitiivisen ergonomian tutkimusintervention vaikutuksista saataisiin luotettavaa tietoa.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Maija Leppänen, p. 040 355 2893, maija.leppanen (a) uef.fi
Tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski, p. 030 474 2242, virpi.kalakoski (a) ttl.fi
