Korkeakoulu on vahvistanut Joensuun elinvoimaa merkittävästi

Joensuun uusi historiateos näki päivänvalon marraskuussa 2023. Yliopistotutkija Jukka Kokkosen toimittama kirja kuljettaa lukijansa vuoden 1954 uneliaasta pikkukaupungista 2020-luvun moderniin, vetovoimaiseen ja vireään kaupunkiin, joka toimii Pohjois-Karjalan maakunnan taloudellisena veturina. Tässä kehityksessä kaupunkiin perustetulla korkeakoululla on ollut oma merkittävä roolinsa.

– Ilman yliopistoakin Joensuu olisi nykypäivänä maakunnan keskuskaupunkina alueen hallinnollinen ja kaupallinen keskus, mutta kooltaan huomattavasti pienempi, yksi kirjan kirjoittajista, yliopistonlehtori Jani Karhu arvioi.

Joensuun kaupungin tilaaman uuden historiateoksen tekemiseen on osallistunut Itä-Suomen yliopiston tutkijoita, jotka ovat työskennelleet yhteisissä projekteissa aiemminkin. Kokkosen ja Karhun lisäksi teokseen ovat kirjoittaneet tutkijatohtori Alina Kuusisto ja tutkija Helena Hirvonen.

– Meillä on ollut hyvä ja ammattitaitoinen porukka tätä tekemässä ja kun olemme tunteneet toisemme pitkään, asiat ovat hoituneet mallikkaasti. Maaliskuussa meiltä ilmestyi Nurmeksen kaupungin historia, joten tuntuu kuin olisimme saattaneet kaksoset maailmaan, Kokkonen hymyilee.

Uudessa historiateoksessa tarkastellaan kattavasti Joensuun asemaa kasvavana maakunnan keskuskaupunkina sekä kaupungin elinkeinoelämän muutosta, sivistystä ja vapaa-aikaa ja terveydellistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tutkijoiden mukaan Joensuun vuodet 1954–2020 voi tiivistää kolmeen sanaan: kasvu, kehitys ja muutos.

– Kaupungin tekeminen on ollut hyvin määrätietoista ja politiikan ytimessä on ollut kaupungin kasvu. Välillä kasvun ideologia on ollut hyvinkin kunnianhimoista ja tavoitteista on jouduttu hieman pakittamaan, Karhu kuvaa.

Sivistystä ja vapaa-ajan viettoa

Alina Kuusisto pureutui kirjassa Joensuun kaupungin sivistykseen ja vapaa-aikaan. Yliopistoa hän tarkasteli erityisesti siitä näkökulmasta, millainen rooli kaupungilla oli korkeakoulun saamisessa.

– Työhän käynnistyi jo 1950–60-lukujen taitteessa. Korkeakoulun saaminen Joensuuhun oli kaupungille profiloitumisen paikka, jolla luotiin mielikuvaa modernista koulutus- ja kulttuurikaupungista. Tähän kytkeytyi myös esimerkiksi maakuntakirjaston ja kulttuurilaitosten kehittäminen. Tällä haluttiin osoittaa, että keskeiset elementit korkeakoululle olivat olemassa ja Joensuu olisi korkeakoululle hyvä paikka toimia.

Joensuu on jo pitkään ollut leimallisesti koulutuskaupunki ja nykyisin yksi Suomen suurimpia opiskelijakaupunkeja. Yliopistolla ja Joensuun muilla oppilaitoksilla on Kuusiston mukaan ollut merkittävä rooli muun muassa kaupungin kulttuurielämälle. Niistä on saatu aktiivisia toimijoita kulttuurin saralle sekä asiantuntevaa yleisöä erilaisiin kulttuuritapahtumiin.

– Konservatorio ja muut kulttuurilaitokset ovat osaltaan vaikuttaneet myös siihen, että Joensuu on lähtenyt kansainvälistymään. Esimerkiksi konservatoriossa on ollut paljon ulkomaalaistaustaisia opettajia.

Yliopiston vaikutus on Joensuussa heijastunut myös muille koulutusasteille pätevän opettajakunnan muodossa sekä valmiutena toimia koulutuksellisen kehittämisen suunnannäyttäjänä.

Joensuussa opiskelijoiden määrä heijastuu myös siihen, millaisia palveluja kaupungissa käytetään.

– Joensuun on myös varsin vahva urheilukaupunki, mutta olisiko se sitä ilman vahvaa opiskelijoiden edustusta, Kokkonen kysyy.

Kaupungin elinvoimalle ja vetovoimalle hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat tärkeä tekijä.

– Hyvät liikuntamahdollisuudet, kulttuuririennot, erilaiset palvelut ja hyvät koulutusmahdollisuudet ovat olleet työn ja asumisen rinnalla tärkeitä vetovoimatekijöitä Joensuun kaupungin kehittymiselle 1950-luvulta saakka.

Opiskelija-asuntojen rakentamisessa useita vaiheita

Yliopisto on ollut tärkeä tekijä siinä, miten Joensuu on pyrkinyt vahvistamaan ja tukemaan keskuskaupungin asemaansa. Karhu korostaa, että ilman yliopistoa keskuskaupungin kehityksen takaaminen olisi ollut huomattavasti hankalampaa.

– Yliopisto tuo kaupunkiin työntekijöitä ja opiskelijoita, mikä vaikuttaa muun muassa väestörakenteeseen ja kaupunkisuunnitteluun hyvin vahvasti.

Kasvavat opiskelijamäärät ovat esimerkiksi lisänneet opiskelija-asuntojen tarvetta. 1970- ja 80-lukujen taitteessa niitä rakennettiin paljon Rantakylään, 90-luvulle tultaessa rakentaminen keskittyi Noljakkaan. 2000-luvulla opiskelija-asuntoja on rakennettu entistä lähemmäs kaupungin keskustaa.

– Opiskelija-asuntojen rakentamisessa on ollut omat vaiheensa, ja se on tukenut Joensuun politiikkaa, missä nykyisin korostuu tiiviimpi kaupunkirakenne. Sen sijaan, että rakennettaisiin kaupungin laitamille, opiskelija-asuntojen rakentaminen olemassa olevan kaupunkirakenteen sisälle palvelee paitsi kompaktia kaupunkirakennetta, myös palvelujen ja liikuntamahdollisuuksien kehittämistä.

Vaikkei yliopisto ole suoraan pyrkinyt vaikuttamaan opiskelija-asuntojen sijoittamiseen, Savonlinnan kampuksen siirto oli poikkeus.

– Silloin yliopisto oli mukana suunnittelemassa ja ohjaamassa opiskelija-asuntojen rakentamista Penttilänrannan alueelle, jonne nousi Suomen korkein puukerrostalo opiskelijoiden asunnoiksi, Kokkonen kertoo.

Koulutus on tuonut yritystoimintaa ja työpaikkoja

Viimeisen 70 vuoden aikana Joensuun kehitystä ovat määrittäneet useat muutokset ja murrokset, kuten kuntaliitokset, maakuntaa ravistellut 1960- ja 70-lukujen rakennemuutos sekä koulutusmahdollisuuksien kasvu. Yksi merkittävä käänne kaupungin historiassa oli vuosi 1961, kun Wärtsilän teollinen oppilaitos aloitti toimintansa.

Vuorineuvos Wilhelm Wahlforss lahjoitti sen perustamiseen 500 miljoonaa markkaa ja käynnistetty tekniikan koulutus vaikutti osaltaan siihen, että Joensuuhun perustettiin Wärtsilän lukkotehdas vuonna 1968. Tekniikan alan koulutuksella oli roolinsa myös silloin, kun muovialan yritys Perlos päätti sijoittaa tehtaansa Joensuuhun.

– Se oli alallaan Pohjois-Karjalan suurin alan yritys ja maakunnan isoin työllistäjä ennen vuonna 2007 tapahtunutta lakkautusta. Toisaalta muoviala poikinut jatkuvasti lisää uusia yrityksiä Joensuuhun ja sen ympäristöön.

Kokkosen mukaan Joensuulle on sen perustamisesta lähtien ollut omaleimaista myös vahvojen paikallisten yritysten nousu valtakunnalliseen kärkeen muun muassa vähittäiskaupassa, varaosakaupassa ja autokaupassa.

70 vuoden aikana tapahtunut muutos ei aina ole ollut positiivista. Esimerkiksi 1990-luvun lamavuosina kaupungin työllisestä työvoimasta neljännes oli työttömänä.

– Jo 80-luvun lopulla Joensuussa ajettiin useita teollisia yrityksiä alas ja siihen päälle tuli lamajakso. Kaupungissa 1990-luvulla noussut skiniongelma kytkeytyy osin tähän taloudelliseen pahoinvointiin.

Jani Karhu nostaa Joensuun historian merkittäviksi käänteiksi myös yleissuunnittelun käynnistymisen kaupunkisuunnittelussa sekä seutuistumisen.

– Seutuistumisen myötä ei enää puhuttu pelkästään kaupungista vaan kaupunkiseudusta, jollainen nykyinen Joensuun lähtökohtaisesti on.