Metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjassani tutkin, miten metsäsektorin arvonluontilogiikka ja verkostot ovat muuttumassa siirryttäessä kestävään metsäpohjaiseen biokiertotalouteen. Tarkemmin tarkastelin Suomen metsäsektorin mennyttä, nykyistä ja mahdollisesti tulevaa arvonluontia. Aihetta on tärkeä tutkia, koska tämän hetken globaalit muutosajurit, kuten kestävyyshaasteet sekä tiedon ja digitalisaation lisääntyvä merkitys vaikututtavat valtavasti globaaliin sosio-ekonomiseen järjestelmään, sekä yritysten liiketoimintaympäristöön. Muutokset liiketoimintaympäristössä luovat paineita vakiintuneille sektoreille, kuten metsäsektorille, muuttaa verkostojaan ja arvonluontilogiikkaansa. Arvonluontilogiikka kuvaa vakiintuneita tapoja ja toimintoja, joiden avulla erilaiset toimijat (esimerkiksi yritykset, metsäomistajat, poliitikot ja erilaiset yhdistykset) luovat yhdessä taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä arvoa ja hyötyjä itselleen, toisilleen ja luonnolle.
Laajemmassa kuvassa, voidaksemme vastata muutosajureiden mukanaan tuomiin muutoksiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin, tarvitaan systeemistä muutosta arvonluonnin tavoissa. Systeemisen muutoksen saavuttamiseksi tarvitaan laajamittaisia muutoksia ja sopeuttamista sosio-ekonomiseen järjestelmään. Tämä vaatii kokonaisvaltaisia muutoksia koko yhteiskunnan tasolla siinä, miten esimerkiksi energiaa, ruokaa ja käyttötavaroita tuotetaan ja kulutetaan. Jotta systeeminen muutos on kestävä, uusien ratkaisuiden tulee vastata nykyisten sukupolvien tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien tarpeita.
Siirtymistä kokonaisvaltaisesti kestävään biokiertotalouteen on ehdotettu yhdeksi systeemiseksi muutokseksi. Kokonaisvaltaisesti kestävä biokiertotalous on taloudellinen malli, jonka tavoitteena on kestävän hyvinvoinnin luominen yhteiskunnalle ja luonnolle käyttäen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, resurssiviisaasti, oikeudenmukaisesti ja kiertotalouden periaatteiden mukaan. Systeemistä muutosta ei voi tapahtua ilman, että kaikki ovat mukana, ja tässä etenkin toimialojen ja yritysten rooli on keskeinen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimustulosteni perusteella metsäsektorin arvonluontilogiikka on vähitellen muuttumassa kokonaisvaltaisesti kestäväksi, yhteistoiminnalliseksi ja monialaiseksi arvon yhteisluontilogiikaksi. Metsäsektori on aikaisemmin pystynyt muuttamaan verkostojaan ja arvonluontilogiikkaansa vastaamaan liiketoimintaympäristössä esiin tulleita muutoksia. Vaikuttaisi siltä, että tällä hetkellä sektori on mukauttamassa arvonluontilogiikkansa vastatakseen tämän hetken suuriin taloudellisiin, ympäristöllisiin ja sosiaalisiin muutosajureihin. Lisäksi vaikuttaa siltä, että sektorin toimijat ovat ymmärtäneet monialaisen yhteistoiminnan ja aineettomien resurssien, kuten tiedon ja osaamisen, merkityksen osana kestäviä arvoa luovia toimintoja. Toimijat ovat tunnistaneet, että heidän asenteensa ja toimintansa vaikuttavat sektorin tulevaisuuden arvonluontiin.
Kestävän biokiertotalouden näkökulmasta voidaan sanoa, että taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen kestävyys on ollut kautta historian merkittävä osa sektorin arvonluontilogiikkaa, vain painotukset ovat vaihdelleet aikojen kuluessa. Taloudellinen kestävyys liittyen liiketoiminnan jatkuvuuteen ja tärkeiden resurssien saannin turvaamiseen on ollut jatkuvasti vahvasti läsnä. Ympäristöllisen kestävyyden ulottuvuus on tullut tärkeäksi tekijäksi viimeistään 1990-luvulta lukien kasvaneen yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääntyessä, ja nykyään etenkin ilmastonmuutos ja luontokato ovat vain lisänneet sen merkittävyyttä osana arvonluontia. Sosiaalinen kestävyys oli keskeistä etenkin 1900-luvun alkuun saakka, kun etenkin tehdaspaikkakunnilla metsäyritykset olivat merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja hyvinvoinnin varmistajia. Nykyisin sosiaalinen ulottuvuus alkaa nostaa jälleen merkitystään osana sektorin globaaleja toimintoja, kun paikallisten yhteisöjen ja alkuperäiskansojen näkemykset pyritään ottamaan huomioon. Etenkin Suomessa myös yksityisten metsänomistajien näkökulmia ja tarpeita otetaan huomioon päätöksenteossa enenevissä määrin.
Tiedeyhteisön kannalta väitöstutkimukseni merkittävin ansio koskee tutkimusasetelmaa ja viitekehystä. Tutkimuksessani monimutkainen ja dynaaminen liiketoimintaympäristö nähdään koostuvan sisäkkäisistä ja toisiinsa sulautuneista eri tasoisista verkostoista lähtien yksittäisistä toimijoista, jatkuen paikallisiin ekosysteemeihin, toimialaan ja päättyen laajempaan sosio-ekonomis-teknologiseen järjestelmään. Tutkimusasetelman avulla olen pyrkinyt luomaan kokonaisvaltaisen kuvan metsäsektorin arvonluontilogiikan ja verkostojen kehittymisestä, niihin vaikuttaneista tekijöistä ja millaisia rooleja eri toimijoilla on. Lisäksi väitöstutkimukseni tieteidenvälisyyttä voidaan pitää merkittävänä ansiona. Eri tieteenalojen näkemysten yhdistäminen, etenkin miten kestävyyssiirtymä vaikuttaa yritysten strategiseen ja verkostojen johtamiseen, on vähän tutkittu ja nousussa oleva tutkimussuuntaus metsätieteellisessä tutkimuksessa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Sekä suuren yleisön että käytännön, kuten liikkeenjohdon ja poliittisen päätöksenteon kannalta tuloksiani voidaan hyödyntää muun muassa metsäsektorin uudelleen määrittelyssä, sekä uusien kokonaisvaltaisesti kestävien liiketoimintamallien kehittämisessä. Jotta metsäsektori voi vastata aiemmin mainittujen muutosajureiden aiheuttamiin haasteisiin ja esiin tuomiin mahdollisuuksiin, käsityksen metsistä ja niiden käytöstä tulisi laajentua.
Ensinnäkin metsä ja sen tarjoamat aineelliset ja aineettomat resurssit tulisi huomioida kokonaisuutena. Metsä on merkittävä luonnon ekosysteemi itsessään, joka tarjoaa erilaisia aineellisia, kuten puuaines ja marjat, ja aineettomia, kuten hiilensidonta, ilmaston säätely ja virkistysarvot, resursseja ihmisten ja luonnon käytettäväksi. Liiketoiminnan kannalta metsä ja sen tarjoamat resurssit tulisi nähdä myös pääomana, jonka avulla erilaiset toimijat luovat arvoa ja hyötyjä yhdessä yhteiseksi hyväksi sekä ihmisille että luonnolle itselleen.
Toisekseen käsityksen metsäsektorista ja siihen kuuluvista toimialoista tulisi laajentua koskemaan perinteisten puuta hyödyntävien toimialojen lisäksi myös muita puu- ja ei-puuaineisia resursseja hyödyntäviä toimialoja, kuten lääketeollisuus, elintarvikeala, luonnontuotteet, luontomatkailu ja tekstiiliala. Ajattelun, toiminnan ja arvonluonninlogiikan muuttaminen, niin että mennään niin sanotusti metsä edellä, on keskeistä kokonaisvaltaisen kestävyyden saavuttamiseksi. Tässä eri toimijoiden välinen arvonyhteisluonti on keskeinen seikka, jotta uusi laajempi metsäsektori ja sen eri toimijat yhdessä voivat toimia proaktiivisesti kestävyyssiirtymän edelläkävijöinä. Monialaiset, verkottuneet, kokonaisvaltaisesti kestävät ja oikeudenmukaiset yritysten liiketoimintamallit ovat ratkaisevassa asemassa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksen tutkimusstrategia oli tieteidenvälinen teoriaohjattu laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksessani hyödynsin näkökulmia strategisen johtamisen, verkostojohtamisen ja transitiotutkimuksen käsitteistä, sekä psykologisia teorioita käyttäytymisen muutoksesta. Tieteidenvälisen väitöskirjastani tekee se, että olen lähestynyt tutkimusaihettani yhdistäen eri tieteenalojen näkökulmia ja soveltanut niitä metsäekonomian tutkimukseen.
Tutkimusmenetelmäni ja -aineistoni olivat laadullisia, joiden tavoitteena oli luoda syvempää ymmärrystä tutkimuksen aiheesta. Analysoin ja tulkitsin tieteellisiä ja ei-tieteellisiä dokumentteja ja niiden sisältöä, jotta pystyin tunnistamaan metsäteollisuuden arvonluontilogiikassa aiemmin tapahtuneet ja tällä hetkellä tapahtuvat muutokset. Laadullisten puolistrukturoitujen ja teemahaastatteluiden avulla kartoitin metsäpalveluiden tarjoajien näkökulmasta mahdollista tulevaa arvonluontilogiikkaa, sekä metsänomistajien asenteita ja valmiutta muuttaa metsänhoitoaan vastatakseen muutoksiin liiketoimintaympäristössä. Lopuksi reflektoin löydöksiäni koskemaan koko metsäsektoria.
KTM Anu Laakkosen metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja On the reconfiguring value creation logic and networks of the forest sector in a changing business environment (Metsäsektorin muuttuvasta arvonluontilogiikasta ja verkostoista osana muuttuvaa liiketoimintaympäristöä) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella. Vastaväittäjänä toimii professori Robert Kozak, The University of British Columbia, ja kustoksena professori Jouni Pykäläinen, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti, ja sitä voi seurata verkossa.
Lisätietoja:
Anu Laakkonen, anu.laakkonen@uef.fi
