Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kädet muistikirjan päällä.

KTM, ekonomi Mia Kilpeläinen, väitös 9.8.2024: Rangaistusajan suunnitelmien tulisi näkyä paremmin vankia koskevassa päätöksenteossa

Rikosoikeuden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöstutkimukseni aiheena on vangille tehtävän rangaistusajan suunnitelman merkitys vankia koskevassa päätöksenteossa. Tarkastelen tutkimuksessani rangaistusajan pituuden perusteella anottaviin poistumislupiin liittyviä päätöksiä ja päätöksiä, joissa vanki itse anoo siirtoa suljetusta vankilasta avolaitokseen. Rangaistusajan suunnitelma on asiakirja, joka tehdään jokaiselle ehdotonta vankeusrangaistusta suorittamaan tulevalle tuomitulle tuomion pituudesta riippumatta. Käytännössä suunnitelma ohjaa vangin laitosaikaisia toimintoja, esimerkiksi koulutus tai kuntoutusohjelmat, ja suunnitelman avulla pyritään vähentämään vangin riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin tulevaisuudessa. Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisin väliajoin ja se on myös yksi lainmukainen harkintaperuste vankia koskevissa päätöksissä.

Aihepiirin tutkiminen on tärkeää, koska vankia voidaan pyrkiä motivoimaan suunnitelman mukaiseen työskentelyyn esimerkiksi mahdollisuudella poistumislupiin tai siirtymiseen avolaitokseen. Lisäksi suunnitelman merkitystä vuorovaikutustilanteissa saatetaan korostaa ja se on yksi viestinnällinen väline täytäntöönpanosta vastaavan virkamiehen ja vangin välillä. Jotta suunnitelma toimisi tehokkaana vankeinhoidollisena työkaluna, tulisi sen systemaattisesti näkyä kaikissa vankia koskevissa toimissa päätöksenteko mukaan luettuna. Aihepiiri on myös ollut tutkimuksellisessa paitsiossa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä vankiin liittyvät tekijät ovat yhteydessä rangaistusajan pituuden perusteella anottua poistumislupaa ja avolaitossiirtoa koskevan päätöksen lopputulemaan. Toiseksi olen tarkastellut sitä, millainen rooli rangaistusajan suunnitelmalla päätösharkinnassa on käytännössä. Poistumislupaa koskevasta tilastollisesta analyysistä saadut tulokset osoittavat, että vangin ikä, laitostyyppi, aikaisempi poistumisluparikkomus, laitosajan pituus, rangaistusajan suunnitelman toteutuminen ja suunnitelman tavoitteista päihderiippuvuuden hoitoon liittyvät seikat olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä kielteiseen poistumislupapäätökseen. Avolaitossiirtoa koskevien päätösten analyysissä havaittiin, että tulokset olivat jossain määrin samansuuntaisia poistumislupia koskevan analyysin kanssa. Tulosten mukaan vangin ikä, ulkomaalaistaustaisuus, laitosajan pituus ja vankikertaisuus olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä myönteisen siirtopäätöksen kanssa.

Asiakirja-aineiston analyysi puolestaan osoitti, että rangaistusajan suunnitelma ei juurikaan näy poistumislupapäätöksistä ja avolaitossiirroista tehdyissä asiakirjoissa. Voidaan todeta, että suunnitelman rooli päätöksenteossa on ohut, eikä sitä sanallisteta. Myös päätösten perusteleminen erityisesti poistumislupaa koskevissa päätöksissä oli vajavaista.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että rangaistusajan suunnitelman täyttä potentiaalia vankeinhoidollisena työkaluna ei ole vielä saavutettu. Muistettava toki on, että työkalu itsessään puoltaa paikkaansa ja esimerkiksi suunnitelmien laadinta on vuosien varrella tullut systemaattiseksi osaksi täytäntöönpanon aloitustoimia. Väitöstutkimus antaa ehdottomien vankeustuomioiden täytäntöönpanosta vastaaville virkamiehille eväitä siihen, miten suunnitelmien sisältämää potentiaalia voisi nykyistä paremmin valjastaa käyttöön vankilan arjessa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanolle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi olisi toivottavaa, että tutkimustulokset kannustaisivat päätöksentekijöitä kiinnittämään enenevässä määrin huomiota päätösten perusteluun. Perusteltu päätös on yksi oikeusturvan tae ja päätös itsessään on tärkeä viestinnällinen väline ja palautekanava vangille itselleen.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Olen tutkimuksessani hyödyntänyt sekä määrällistä monimuuttaja-analyysiä että laadullista sisällön analyysiä. Poistumislupia ja avolaitossiirtoja koskevat aineistot on poimittu Rikosseuraamuslaitoksen ylläpitämästä vankitietojärjestelmästä (VATI) heidän luvallaan ja toimestaan. Aineistot sisälsivät tiedot poistumislupaa tai siirtoa anovien vankien iästä, sukupuolesta, kertaisuudesta, laitosajasta ja päärikosnimikkeestä sekä aluetiedon sijoituslaitoksesta ja siitä, oliko kyseessä avovankila. Lisäksi aineistossa oli tietoa vangille rangaistusajan suunnitelmassa asetetuista tavoitteista.Tämän lisäksi aineisto sisälsi tiedot vangin hakemuksesta ja hänelle laaditusta päätöksestä – asian esittely ja päätösperustelut. Poistumislupa-asiassa analysoitiin 7 776 päätöstä ja siirtoa koskevassa asiassa 2 113 päätöstä.

KTM, ekonomi Mia Kilpeläisen rikosoikeuden alaan kuuluva väitöskirja Suunnitelmia suunnittelun vuoksi? Rangaistusajan suunnitelman merkitys vangin poistumislupa- ja siirtoasiassa tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii OTT, dosentti, Heini Kainulainen Turun yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa (tulossa)

Lisätietoja:

KTM, ekonomi Mia Kilpeläinen, mia.kilpelainen(at)uef.fi, puh. 050 442 2631

Avainsanat