Palvelujohtamisen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin väitöskirjassani etäjohtajien viestintää asiantuntijapalveluyrityksissä. Syvennyn sisäiseen organisaatioviestintään yritysten ylimmän johdon näkökulmasta ja ulkoiseen asiakasviestintään keskijohdon näkökulmasta. Perinteisesti johtajien viestintä on ollut tiiviisti sidoksissa toimistoympäristöön ja kasvokkaisiin kohtaamisiin. Viimeaikaiset megatrendit – digitalisaatio, globalisaatio ja koronapandemian kiihdyttämä etätyö – ovat arkipäiväistäneet etäjohtamisesta asiantuntijapalveluyrityksissä, kuten IT-alan organisaatioissa. Tämä korostaa tarvetta johtaa ihmisiä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti etäjohtamisen ja digitaalisen viestinnän keinoin.
Koronapandemian ja korkean etätyöpiikin jälkeisessä ajassa johtajat hakevat yhä tasapainoa digitaalisen ja kasvokkaisen viestinnän välillä. Esimerkiksi Amazon on kutsunut työntekijänsä takaisin toimistoille viitenä päivänä viikossa, Apple seuraa hybridityömallia, jossa toimistolla tulisi työskennellä kolmena päivänä viikossa ja Spotify puolestaan antaa työntekijöilleen vapauden työskennellä haluamastaan paikasta ”work from anywhere” -mallin mukaisesti. Vaikuttaa siltä, että johtajien näkemykset optimaalisesta kasvokkaisen ja digitaalisen viestinnän määrästä ovat keskenään poikkeavia. Myös ymmärrys siitä, mihin tehtäviin digitaalinen viestintä sopii ja milloin puolestaan olisi tarkoituksenmukaista tavata kasvokkain, vaihtelee johtajien ja yritysten välillä.
Tutkimalla etäjohtajien viestintää asiantuntijapalveluyrityksissä tutkittuun tietoon perustuva ymmärrys siitä, milloin digitaalinen viestintä kannattaa ja mitkä ovat sen rajoitteet, syvenee. Samalla pystymme tunnistamaan tilanteet, joissa kasvokkainen kohtaaminen tuo lisäarvoa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimus tarjoaa uuden ymmärryksen etäjohtajien viestinnän tavoitteista ja niiden mahdollisesta yhteydestä arvon luomiseen ja tuhoutumiseen digitaalisessa viestinnässä. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä etäjohtajien työpaikkaviestinnän tavoitetta, jotka liittyvät työtehtävien edistämiseen, ihmissuhteiden rakentamiseen, harkitun itseä koskevan mielikuvan välittämiseen, sekä yhteisöllisyyden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Kun näitä tavoitellaan digitaalisen viestinnän välityksellä, osan saavuttaminen helpottuu, osan vaikeutuu.
Tehtävien edistäminen onnistuu yleensä tehokkaasti digitaalisen viestinnän välityksellä kuten myös tarkkaan harkitun mielikuvan välittäminen itsestä. Tutkimuksen perusteella digitaalinen viestintä kuitenkin vaikeutti ihmissuhteiden ja yhteisöllisyyden rakentamista, sillä hetket itsestä kertomiseen ja sosiaaliseen jakamiseen olivat vähässä. Sen vuoksi etäjohtajat suosivat kasvokkaisia kohtaamisia, kun tavoitteena oli ihmissuhteiden tai yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen. Etäjohtajien digitaalinen viestintä voikin olla tilanteen mukaan joko arvoa luovaa tai arvoa tuhoavaa.
Kun digitaalista viestintää käytetään työtehtävien edistämiseen tai harkitun itseä koskevan mielikuvan välittämiseen, arvon luominen on mahdollista. Arvoa syntyy, kun viestinnän tavoitteet saavutetaan toivotusti. Kun digitaalista viestintää käytetään ihmissuhteiden tai yhteisöllisyyden rakentamiseen ja ylläpitämiseen, esiin nousee arvon tuhoutumisen riski. Arvoa tuhoutuu, kun viestinnän tavoitteita ei onnistuta saavuttamaan yrityksistä huolimatta tai tavoite saavutetaan, mutta siihen käytetty aika ja energia koetaan liian suuriksi.
Tutkimuksessa toteutetut yritysten ylimmän johdon haastattelut osoittivat, että elämme murrosaikaa, jossa johtajat hakevat tasapainoa digitaalisen ja kasvokkaisen viestinnän käytön välillä. Kiinnostavaa oli, että johtajien näkemykset kasvokkaisviestinnän tarpeesta työpaikoilla olivat keskenään hyvin erilaisia. Johtajilla oli kolmenlaisia näkemyksiä digitaalisen ja kasvokkaisen viestinnän tarpeesta. Osa ylimmän johdon edustajista katsoi, että kaikki työtehtävät pystytään hoitamaan etänä digitaalisen viestinnän välityksellä ja kasvokkaisia kohtaamisia tarvitaan vain ihmissuhteiden ja yhteisöllisyyden ylläpitoon. Osa haastatelluista johtajista puolestaan näki, kasvokkaista viestintää tarvitaan yhä erityisesti monimutkaisten työtehtävien tekoon, kuten yhteiskehittelypäiviin ja yhdessä innovointiin. Kolmannen ryhmän mukaan kasvokkainen viestintä on työpaikoilla tärkeää niin ihmissuhteiden muodostamisessa, työtehtävien teossa, kuin yhteisöllisyyden ylläpidossa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöskirjani tulokset antavat liike-elämän etäjohtajille tietoa siitä, mitkä tehtävät ovat tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia hoitaa digitaalisen viestinnän välityksellä ja milloin kasvokkainen viestintä on kannattavaa. Tarjoan väitöskirjassani konkreettisen kehikon, jonka avulla etäjohtajat voivat tunnistaa erilaisiin työtehtäviin sopivimmat viestintäkanavat. Esimerkiksi moni rutiininomainen työtehtävä, kuten tiimi- ja yksilöpalaverit tai neuvon ja avun pyytäminen, onnistuvat tehokkaasti digitaalisen viestinnän avulla videopuheluita, äänipuheluita ja pikaviestejä hyödyntäen. Monimutkaisemmat tehtävät kuten uuden innovoiminen tai sensitiivisistä asioista keskusteleminen puolestaan hoituvat parhaiten kasvokkaisten tapaamisten tai videotapaamisten avulla. Myös ihmissuhteiden sekä yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpito onnistuvat ketterästi kasvokkaisissa kohtaamisissa, vaikkakin digitaalinen viestintä tarjoaa mahdollisuuksia myös näiden toteuttamiseen esimerkiksi videopuheluiden tai vapaamuotoisemman pikaviestittelyn avulla.
Kun johtajat ovat tietoisia siitä, milloin digitaalinen viestintä tai toisaalta kasvokkainen viestintä kannattaa, he pystyvät rakentamaan tehokkaampia viestinnän strategioita ja käytänteitä. Kun digitaalista viestintää tai kasvokkaista viestintää käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, viestinnän tavoitteet täyttyvät ja viestintä on arvoa luovaa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjani koostuu kahdesta laadullisesta tutkimusartikkelista ja yhdestä käsiteanalyyttisesta artikkelista, jossa selvitin, miten etäjohtaminen määritellään ja mitä ominaispiirteitä etäjohtamiseen liittyy. Kahteen empiiriseen tutkimusartikkeliin olen haastatellut etäjohtajia asiantuntijapalveluyritysten eri hierarkiatasoilta. Väitöskirjani sisältää 33 ylimmän johdon haastattelua ja 31 keskijohdon haastattelua asiantuntijapalveluyrityksistä vuosilta 2021 ja 2022, jolloin koronapandemian kiihdyttämä etätyö oli lisännyt tarvetta etäjohtamiselle ja tehokkaalle digitaaliselle viestinnälle yrityksissä.
Ylimmän johdon edustajien haastatteluissa syvennyin organisaatioiden sisäiseen johtamisviestintään, mikä on usein strategista ja koko organisaation kattavaa. Keskijohdon haastatteluissa syvennyin ulkoiseen viestintään yritysasiakkaiden kanssa. Kansainvälisestä yritysten välisestä myynnistä keskijohdon edustajat vastaavat matkustivat ennen koronapandemiaa merkittävän osan vuodesta ja asiakasviestintä oli pitkälti kasvokkaista. Oli kiinnostavaa kuulla keskijohdon näkemyksiä lähes täysivaltaiseen digitaaliseen asiakasviestintään siirtymisestä ja siihen liittyneistä haasteista.
Väitöskirjani on osa laajempaa Suomen Akatemian rahoittaa tutkimusprojektia ”Etäjohtaminen digitaalisen viestinnän avulla”, päätösnumero 342265. Viisivuotisen, vuonna 2021 alkaneen, tutkimusprojektin johtajana toimii Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen apulaisprofessori Jonna Koponen.
KTM Lotta Salinin palvelujohtamisen alaan kuuluva väitöskirja E-leaders’ communication in professional service firms tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Liisa Mäkelä Vaasan yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Jonna Koponen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Lotta Salin, lotta.salin(at)uef.fi, 050 473 2871