KYSin, THL:n ja Itä-Suomen yliopiston KuBiCo-tutkimus raskaana oleville naisille ja heidän Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) syntyville lapsilleen alkoi kesällä 2012. Tutkimuksessa on ollut mukana noin 30–40 prosenttia KYSissä vuonna 2012–2022 synnyttäneistä naisista ja heidän vastasyntyneistään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on selvitetty laajasti raskaus- ja synnytystapahtumien yhteyttä äidin ja lapsen myöhempään terveyteen.
Raskausajalta on kerätty tietoa muun muassa äidin ravitsemuksesta, lääkkeiden käytöstä, hyvinvoinnista, elämäntavoista ja ympäristötekijöistä. Syntyneen lapsen terveyttä on seurattu vanhemmille suunnatuilla vuosittaisilla kyselyillä. Osalle lapsista on lisäksi tehty kliininen tutkimus 5-vuotiaana. Vanhimmat KuBiCo-lapset ovat tällä hetkellä 10-vuotiaita.
Raskausajan ravitsemuksella yhteys äidin masennusoireisiin
Raskausaikana masennuksesta kärsii noin 10–20 prosenttia naisista. KuBiCon Psykobiologia-tutkimusryhmän tuoreimmassa julkaisussa tohtorikoulutettava, LL Ville Airaksinen osoitti, kuinka raskausajan heikompilaatuinen ravitsemus oli yhteydessä äidin raskausajan korkeampiin masennusoireisiin.
Mielialaoireita mitattiin Edinburghin masennuskyselyllä, sekä ravitsemuksen laatua kahdella ruoankäyttökyselyn perusteella lasketulla, koko ruokavalion terveellisyyttä kuvaavalla indeksillä. Yhteys oli nähtävissä sekä alku- että loppuraskauden aikana, eivätkä ruokavalion muutokset vaikuttaneet äidin masennusoireisiin raskausaikana.
– Masennuksen ja ravitsemuksen välinen yhteys on nykytiedon valossa yleisesti tunnustettu, mutta raskauden ajalta aiheesta on toistaiseksi tiedetty vain vähän. Tutkimuksemme osoittaa, että ravitsemuksen laatu on masennusoireiden esiintyvyyden kannalta huomionarvoinen tekijä myös raskauden aikana, toteaa Ville Airaksinen.
Kyselyt 10-vuotiaille lapsille ja synnyttäneille äideille
Kymmenvuotiaiden KuBiCo-lasten kyselyt aloitettiin syksyllä 2022. Kyselyissä selvitetään lapsen terveyteen, ravitsemukseen ja elinoloihin liittyviä asioita, kuten aiemmissakin lapsille suunnatuissa kyselyissä.
Tulevaisuudessa on tarkoituksena selvittää tarkemmin synnyttäneen äidin terveyttä ja hyvinvointia. Se on jo tiedossa, että tietyt raskausajan sairaudet, kuten raskausdiabetes ja -myrkytys, lisäävät naisen riskiä sairastua myöhemmin diabetekseen sekä sydän- ja verenkiertosairauksiin.
KuBiCossa on kartoitettu runsaasti erilaisia tekijöitä raskausajalta. Jatkossa on mielenkiintoista mitata muita raskausaikana todettuja terveysriskejä ja suojaavia tekijöitä, jotka heijastuvat tulevaan elämänlaatuun ja terveyteen. Raskausaikana on mahdollista vaikuttaa myös perheen elämäntapoihin. Tarvitaan kuitenkin enemmän tietoa siitä, miten syntyville lapsille luodaan mahdollisimman terveellinen elinympäristö jo kohdunsisäisesti.
– Varhaisten mikrobikontaktien merkitys lapsen terveen kehityksen kannalta saa yhä enemmän huomiota ja myös KuBiCo-tutkimuksessa tähän haetaan lisätietoa. Selvitämme esimerkiksi, voiko sektioon liittyvä lasten kohonnut astmariski selittyä vähäisemmällä synnytyksen aikaisella mikrobialtistuksella, kuten oletetaan, kertoo johtava tutkija Pirkka Kirjavainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Tuoreita kuulumisia tutkimusryhmistä
Tutkimuksen kohteina ovat olleet raskausajan ravitsemuksen, synnytystavan, varhaisen elinympäristön ja varhaisen mikrobiomin yhteys lapsen allergioiden ja hengitystieinfektioiden kehittymiseen.
Farmasian laitoksen tutkijoiden kanssa on mitattu istukan vierasaineita, steroideja metaboloivien entsyymien aktiivisuuksia ja geenien ilmentymistä mRNA-tasolla eri altisteiden yhteydessä. Lisäksi on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan tutkia raskaana olevien äitien, vastasyntyneiden ja vanhempien lasten hiusnäytteistä esimerkiksi raskaudenaikaista ja kohdunsisäistä kofeiini-, nikotiini- ja glykyrritsiinialtistusta, sekä stressihormoni kortisolin pitoisuutta. Näillä kaikilla voi olla merkitystä lapsen myöhemmälle hyvinvoinnille ja kehitykselle.
Lisäksi on selvitetty erilaisten lääkeaineiden, kuten masennuksen hoidossa käytettävien SSRI-lääkkeiden ja tupakoinnin merkitystä istukan toimintaan. Näissä tutkimuksissa huomattiin, miten lääkeaineet vaikuttivat istukan ns. vierasaineiden käsittelyyn vaikuttavien entsyymien toimintaan. Lisäksi kyselytutkimuksen avulla osoitettiin, kuinka puolison alkoholin käyttö heijastui raskaana olevan naisen omaan raskautta edeltävään ja raskauden aikaiseen alkoholinkäyttöön. Tulevaisuudessa tutkimus hyödyntää uusien tutkimusmenetelmien keinoja, muun muassa metabolomiikkaa, selventääkseen tarkemmin raskausaikaisen, kohdunsisäisen altistumisen vaikutusta sikiön ja vastasyntyneen terveyteen sekä elimistön toimintaa mittaaviin aineenvaihduntatuotteisiin.
Lastenpsykiatrian tutkimusryhmä on selvittänyt äidin raskausajan hyvinvoinnin yhteyksiä pikkulapsen hyvinvointiin ja uneen. Alustavissa tuloksissa on osoitettu, kuinka yösyöttö on yhteydessä toistuvaan yölliseen heräilyyn ja vanhemman nukahtamisavun tarpeeseen. Lisäksi on selvää, kuinka lasta aktivoivien nukuttamismenetelmien, kuten sylissä keinuttaminen ja syöttäminen, käyttö on yhteydessä lapsen temperamenttipiirteisiin ja uniongelmiin. Alustavasti on kartoitettu sekin, miten äidin myönteinen tai kielteinen raskausajan mielenterveys heijastuu yksivuotiaan temperamenttiin. Jatkossa tutkitaan raskausajan tekijöiden yhteyksiä vanhemman lapsen nukkumisvaikeuksiin.
Faktaa KuBiCosta
- KuBiCo (Kuopio Birth Cohort) -tutkimus käynnistyi KYSissä 1.7.2012.
- KYSin, Itä-Suomen yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttaman tutkimuksen tavoitteena on äitien ja lasten terveyden edistäminen.
- Tutkimuksessa ovat mukana mm. lastentautien, lastenpsykiatrian, synnytysten ja naistentautien, psykiatrian, anestesiologian, ravitsemustieteen, farmasian ja toksikologian sekä ympäristöterveyden erikoisalat.
- Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut noin 6 000 raskaana olevaa tai jo synnyttänyttä äitiä ja syntynyttä lasta. Tällä hetkellä tutkimustietoa kerätään erilaisilla kyselyillä.
- Tutkimukseen voi osallistua jokainen KYSissä synnyttävä nainen ja hänen syntyvä lapsensa. Ensitiedon tutkimuksesta saa äitiysneuvolakäynneillä, ja osallistuminen ei vaadi erikoisjärjestelyjä raskauden tai synnytyksen aikana.
- Tutkimuksen virallinen verkkosivusto löytyy osoitteesta www.kubico.fi.
Tiedote: KYS
Lisätietoja:
Professori, ylilääkäri Leea Keski-Nisula, Itä-Suomen yliopisto, kliininen lääketiede / Synnytykset ja naistentaudit, Pohjois-Savon hyvinvointialue, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/leea.keski-nisula/
Professori, ylilääkäri Ilona Luoma, Itä-Suomen yliopisto, kliininen lääketiede / Lastenpsykiatria, Pohjois-Savon hyvinvointialue, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/ilona.luoma/
Professori Jaana Rysä, Farmasia ja toksikologia, Itä-Suomen yliopisto, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/jaana.rysa/
Proviisori, FaT Heidi Sahlman, Farmasia ja toksikologia, Itä-Suomen yliopisto, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/heidi.sahlman/
Proviisori Taija Voutilainen, Farmasia ja toksikologia, Itä-Suomen yliopisto
Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Hantunen, Itä-Suomen yliopisto, ravitsemustiede, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/sari.hantunen/
Tutkimushoitaja, kätilö Jatta Salomaa, Synnytykset ja naistentaudit, Pohjois-Savon hyvinvointialue p. 044 717 6780
LT, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Katri Backman, Lastentaudit, Pohjois-Savon hyvinvointialue p. 044 7179686
Dosentti, johtava tutkija Pirkka Kirjavainen, Ympäristöterveyden osasto, THL, p. 029 524 6849
