Rekisteritutkimuksessa havaittiin, ettei Lääke75+-tietokannan julkaisu vuonna 2015 ole vähentänyt iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käyttöä. Tutkimus julkaistiin British Journal of Clinical Pharmacology -lehdessä. Fimean ylläpitämä Lääke75+ on päätöksenteon tuen työkalu, joka ohjaa terveydenhuollon ammattilaisia valitsemaan iäkkäille soveltuvia lääkkeitä.
Tietokanta sisältää iäkkäillä yleisesti käytössä olevia lääkkeitä, jotka on tietokannassa luokiteltu neljään luokkaan (A–D), joista D-luokan lääkkeet (sisältää ~100 lääkeainetta) luokitellaan vältettäviksi 75 vuotta täyttäneillä. Alkuperäinen Iäkkäiden lääkityksen tietokanta julkaistiin vuonna 2010. Sen laaja päivitysprosessi saatiin päätökseen vuonna 2015, jolloin uudistetun tietosisällön lisäksi panostettiin näkyvyyden ja tietoisuuden lisäämiseen tiedottamalla ja julkaisemalla uusi Lääke75+ -nimi. Sen käyttö mahdollistettiin myös Duodecim Lääketietokannan Vanhus ja lääke -osion kautta.
Kelan reseptitiedostosta poimittu rekisteriaineisto sisälsi tietoja kaikista 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista (N=920,163), jotka ovat saaneet korvausta lääkeostoistaan vuosina 2009–2020. Vältettävien lääkkeiden käyttöä tarkasteltiin tutkimuksessa kuukausitasolla ennen ja jälkeen Lääke75+ julkaisun. Vältettäviä lääkkeitä käyttäneiden osuus 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä oli 20 % vuonna 2009 ja 12 % vuonna 2020.
– Tiedon leviäminen ei ole suoraviivaista, mikä nähdään myös tästä tutkimuksesta. Vaikka Lääke75+-tietokannan julkaisu vuonna 2015 ei vähentänyt vältettävien lääkkeiden käyttöä, myönteinen havainto kuitenkin oli, että vältettävien lääkkeiden käyttö on vähentynyt tarkastelujakson aikana. Tässä tutkimuksessa arvioimme lisäksi alueellisia muutoksia ja tulokset olivat samansuuntaiset kaikilla yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla, kertoo tutkimusprojektin vastuullinen tutkija Virva Hyttinen.
Tutkimuksen ovat toteuttaneet tutkijatohtori Virva Hyttinen, projektitutkija Lauri Kortelainen, yliopisto-opettaja Mervi Rantsi ja professori Ismo Linnosmaa Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta sekä tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Johanna Jyrkkä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta. Tutkimus on osa Kelan tutkimusrahoituksella rahoitettua MEDIFF-tutkimusprojektia, jossa arvioidaan laajemmin iäkkäiden järkevän lääkehoidon toteutusta ohjaavien keinojen implementaatiota.
– Tutkimuksemme tulos vahvistaa käsitystä siitä, että lääkehoitopäätökseen vaikuttavat useat tekijät. Näyttöön perustuvan tiedon käyttöönotto ja laajempi toimintatapojen muutos vaatii monipuolisia päätöksenteon tukivälineitä.
Vaikuttavan päätöksenteon tuen, kuten hoitosuositusten kehittämiseksi, tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, miten lääkehoitoa toteutetaan suhteessa hoitosuosituksiin ja mitkä ovat lääkkeenmääräämiseen vaikuttavia tekijöitä. Hyttinen tutkimusryhmineen tulee tuottamaan uutta tietoa hoitosuosituksista poikkeamien taustasyistä vuonna 2024 alkavassa Kelan rahoittamassa GuideGap-hankkeessa.
Lisätietoja:
Virva Hyttinen, tutkijatohtori (terveystaloustiede), Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Kuopio, p. 050 346 0798, virva.hyttinen(at)uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Virva Hyttinen, Lauri Kortelainen, Mervi Rantsi, Johanna Jyrkkä, Ismo Linnosmaa. Impact of the publication of the Finnish Meds75+ database on the use of potentially inappropriate medications in older persons. British Journal of Clinical Pharmacology. 2023. https://doi.org/10.1111/bcp.15811
MEDIFF-tutkimusprojekti: https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/mediff-iakkaiden-jarkevan-laakehoidon-implementaation-arviointitutkimus/