Proviisori Emma Heikkisen väitöstutkimus lisää ymmärrystä silmälääkkeiden farmakokinetiikasta eli siitä, mitä silmälääkkeille tapahtuu silmäkudoksissa. Tutkimuksessa myös kehitettiin laboratorio- ja laskennallisia menetelmiä silmälääkkeiden tutkimiseen. Tulokset hyödyttävät silmälääkkeiden ja lääkkeensaattomenetelmien kehitystä.
Silmäsairauksien lääkehoitojen kehitys on haastavaa
Silmän sairaudet, kuten verkkokalvon ikärappeuma, diabeettinen retinopatia, glaukooma ja kaihi ovat maailmanlaajuisesti yleisimpiä syitä näkökyvyn menetykselle. Lääkehoidon haasteita ovat lääkkeen tarkka kohdentaminen ja riittävän vaikutusajan saavuttaminen. Silmäsairauksiin tarvitaankin uusia lääkkeitä ja lääkkeiden saattomenetelmiä, joilla lääkkeiden vaikutusaikaa voidaan pidentää. Lisää tutkimustietoa tarvitaan myös siitä, mitä silmälääkkeille ja lääkeformulaatioille tapahtuu silmään annostelun jälkeen.
Väitöstutkimuksesta tietoa silmälääkkeistä ja niiden tutkimusmenetelmistä
Väitöstutkimus koostui osatöistä, joissa tutkittiin silmälääkkeiden farmakokinetiikkaan ja lääkkeenantoon liittyviä ilmiöitä. Apuna käytettiin laboratoriomenetelmiä ja tietokonesimulaatioita.
Yhtenä tutkimuskohteena olivat lääkeaineita käsittelevät entsyymit silmän kudoksissa. Tutkimuksessa havaittiin, että lääkeaineiden esterisidoksia pilkkovien entsyymien aktiivisuus vaihteli suuresti eri silmäkudosten välillä.
Lisäksi kartoitettiin uusien aihiolääkkeiden kemiallisen rakenteen yhteyttä aihiolääkkeen aktivoitumiseen silmän kudoksissa. Aihiolääkkeet ovat lääkeaineita, joilla ei sillään ole lääkevaikutusta, mutta jotka aktivoituvat kudosten entsyymien vaikutuksesta. Tutkimus osoitti, että aihiolääkkeen rakenne vaikuttaa sen aktivoitumiseen.
Tutkimuksessa selvitettiin myös lääkeaineiden jakautumista silmän linssiin. Jakautuminen oli vähäistä, eikä sillä ollut vaikutusta lääkeainepitoisuuteen silmän etukammionesteessä.
Tietokonesimulaatioiden avulla tutkittiin silmän lasiaiseen asetettavien lääkeaineimplanttien ominaisuuksia. Tulosten perusteella lääkeaineen tehokkuus pieninä pitoisuuksina on implantin toimivuuden kannalta tärkeä tekijä.
Väitöstutkimuksen tuottama tieto auttaa ymmärtämään, mitä silmälääkkeille tapahtuu silmässä annostelun jälkeen. Lisäksi useiden lääkeaineiden tutkiminen samanaikaisesti yhdessä laboratoriokokeessa osoittautui hyväksi tavaksi säästää tutkimuksiin kuluvaa aikaa.
Proviisori Emma Heikkisen väitöskirja Pharmacokinetic and Methodological Insights into Ocular Drug Development tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii johtava tutkija, filosofian tohtori Bente Steffansen LEO Pharmasta ja kustoksena dosentti, farmasian tohtori Marika Ruponen Itä-Suomen Yliopistosta. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37734?encoding=UTF-8
Heikkinen, Emma. Pharmacokinetic and Methodological Insights into Ocular Drug Development
