Tarvitsemme lääkkeitä, mutta miten voimme minimoida niiden ympäristöhaitat? Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen ja Savon ammattiopiston järjestämässä teemapäivässä kuultiin ajankohtaista tietoa ja keskusteltiin yhteistyöstä.
21. syyskuuta järjestetyn tilaisuuden tavoitteena oli lisätä tietoisuutta lääkkeiden ympäristökestävyydestä, pohtia aiheeseen liittyvää opetuksen kehittämistä eri koulutusasteilla ja -aloilla sekä lisätä lääkkeiden ympäristökestävyyteen liittyvää yhteistyötä Kuopion Savilahden kampuksella ja kansallisesti. Tilaisuutta seurasi paikan päällä ja verkossa yhteensä lähes sata kuulijaa, muun muassa eri alojen kouluttajia, tutkijoita sekä lääkeviranomaisten ja lääketeollisuuden edustajia.
Idea yhteiseen tilaisuuteen tuli Savon ammattiopistolta. Tilaisuuden avannut koulutuspäällikkö Päivi Pennanen piti seminaaria erinomaisena esimerkkinä siitä, miten Savilahden kampuksella sijaitsevien koulutusyksiköiden – Itä-Suomen yliopiston, Savonia ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston – yhteistyön potentiaalia voi ja pitää hyödyntää.
Tilaisuuden puheenjohtaja, yliopistotutkija Johanna Timonen puolestaan korosti avauksessaan tehokkaiden, turvallisten ja taloudellisten lääkehoitojen merkitystä terveydenhuollossa. – Lääkkeiden ympäristövaikutukset ovat kuitenkin kasvava maailmanlaajuinen ongelma, johon on tärkeä kiinnittää huomioita.
Lääkeaineita päätyy luontoon varsinkin kotitalouksien jätevesistä
Väitöskirjatutkija Lasse Alajärvi Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta taustoitti esityksessään, miksi väestönäkökulma on tärkeää huomioida ympäristöongelman ratkaisussa. – Noin 90 prosenttia ympäristöön päätyvistä lääkeaineista on peräisin lääkkeiden normaalista ja asianmukaisesta käytöstä. Kuitenkin toteuttamamme kyselyn mukaan väestö ajattelee, että lääketeollisuus aiheuttaisi suurimman osan luonnon lääkejäämistä. Ihmisten erittämien lääkeaineiden ajateltiin olevan pienin päästölähde.
– Ihmisten mielikuva on siis päinvastainen kuin asia on todellisuudessa. Tämän vuoksi lääkkeiden ympäristövaikutuksista tiedottaminen on tärkeää niin lääkkeiden käyttäjille kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin.
Väitöskirjatutkija Mella Louhisalmi Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta kuvasi esityksessään tutkimustuloksia suomalaisten kotitalouksien lääkkeiden hävityskäytännöistä sekä apteekkeihin palautuvasta lääkejätteestä. Suomalaiset osaavat oikeaoppisesti palauttaa lääkejätteet apteekkeihin, sillä kyselytutkimuksen mukaan näin tekee noin 90 prosenttia väestöstä.
– Vuosittain apteekkeihin palautuu noin 5,6 miljoonaa lääkepakkausta, joista 66 prosenttia eli reilusti yli puolet on reseptilääkkeitä ja lähes puolet Kelan korvaamia. Noin 70 prosentissa palautetuista pakkauksista ainakin puolet lääkkeestä on jäljellä. Lääkejätettä syntyy paljon ja siitä aiheutuu kustannuksia sekä potilaille että yhteiskunnalle, Louhisalmi totesi.
SUDDEN-hankkeen projektikoordinaattori Sanja Riikonen Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta kuvasi esityksessään lääkkeiden ympäristöarviointia ja -luokituksia. Euroopassa on tehty osana lääkkeen myyntilupaprosessia ympäristöriskin arviointi uusista lääkkeistä vuodesta 2006 lähtien. Kuitenkin suurimmasta osasta markkinoilla olevista lääkkeistä ympäristökuorma on arvioimatta. Eri maissa tehdyt riskinarvioinnit eivät ole suoraan verrattavissa keskenään, sillä niissä esimerkiksi testataan ympäristöriskiä eri tavoin tai otetaan huomioon eri asioita. Esimerkiksi ruotsalaisessa luokituksessa huomioidaan lääkeaineen puhdistuminen jätevesilaitoksissa, mitä ei huomioida suomalaisessa tai norjalaisessa luokituksessa. Tämän vuoksi Ruotsissa lääkeaine on voitu luokitella matalan ympäristöriskiseksi, kun taas Suomessa korkean ympäristöriskin omaavaksi.
Johtava tutkija, ryhmäpäällikkö Noora Perkola Suomen Ympäristökeskuksesta kertoi lääkeaineiden ympäristötutkimuksesta Suomessa ja ympäristöriskinarvioinnista. Lääkeaineilla on monenlaisia vaikutuksia ympäristöön. Ne vaikuttavat eliöiden lisääntymiseen, lisäävät kuolleisuutta, aiheuttavat fysiologisia ja histologisia vaikutuksia, vaikuttavat eläimien käyttäytymiseen ja aiheuttavat antibiooteille resistenttejä bakteereja. – Yhdyskuntajätevedet ovat lääkeaineiden merkittävin reitti ympäristöön. Vain pieni osa lääkeaineista poistuu tehokkaasti jätevedestä puhdistamolla.
Ympäristöriskinarvioinnissa on Perkolan mukaan monia haasteita. Lääkeaineita on paljon ja vain osasta on tietoa ympäristöpitoisuuksista. Vaikutuksia ja turvallista pitoisuutta on vaikea arvioida, sillä luotettavaa aineistoa ei aina ole saatavilla ja sen laatu on vaihtelevaa. Ympäristössä on lääkkeiden lisäksi monia muitakin kemikaaleja ja näiden yhteisvaikutuksia on vaikeaa tutkia. Niinpä on vaikea arvioida luotettavasti, mitkä yhdisteet aiheuttavat ongelmia ja milloin.
Professori Jaana Rysä Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta syventyi esityksessään hormoniperäisten ja endokriinisten aineiden esiintymiseen jätevesissä. Hormonit ovat elimistön itse valmistamia viestinvälittäjämolekyylejä, jotka osallistuvat lähes kaikkiin elimistön aineenvaihduntaprosesseihin. Joidenkin kemikaalien on osoitettu aiheuttavan muutoksia hormonitoimintaan. Nämä niin sanotut hormonihäiriköt voivat aiheuttaa ihmisellä muun muassa lisääntymishäiriöitä. Myös kaloilla, linnuilla ja nisäkkäillä on havaittu vaikutuksia, jotka saattavat liittyä hormonitoiminnan häiriintymiseen.
– Yksittäisiä hormonitoimintaan vaikuttavia aineita tunnetaan yli tuhat ja erityisenä huolena ovatkin niiden yhteisvaikutukset, Rysä kertoi.
Yhteistyömahdollisuuksia tunnistettiin paneelissa
Tilaisuudessa käytiin lopuksi paneelikeskustelu lääkkeiden ympäristökestävyyden opetuksesta eri koulutusasteilla ja -aloilla. Kaikissa koulutuksissa kestävä kehitys on integroitu osaksi tutkinto-opetusta. Opetukseen sisältyy yleisiä kestävän kehityksen teemoja sekä omaan alaan liittyviä kokonaisuuksia. Opiskelijat ovat valveutuneita ympäristöasioissa ja ovat nostaneet teemaa esiin itsenäisesti esimerkiksi erilaisissa tempauksissa ja teemapäivissä. He näkevät ympäristökestävyyden tärkeäksi teemaksi.
Kehittämistarpeitakin tunnistettiin ja niistä suurimmaksi koettiin opetushenkilöstön tietoisuuden ja tietämyksen lisääminen kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla. Merkittäväksi rakenteelliseksi tekijäksi tunnistettiin se, että opetussuunnitelmien ja tutkinnon osien tulisi sisältää konkreettisesti ympäristökestävyyden teemoja. Palloa heitettiin siis myös opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen suuntaan. Kaikille aloille tarvitaan systeemiajattelua: mikä on minun roolini ympäristökestävyyden edistämisessä osana kokonaisuutta?
Paneelissa tunnistettiin monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia hyvien käytäntöjen levittämisestä yhteisiin opintojaksoihin. Myös koulutusta on tarjolla: vastuullisuusosaamisensa kehittämisestä kiinnostuneet voivat tutustua EU-rahoitteiseen Regulaatio- ja vastuullisuusosaamista terveys- ja hyvinvointialalle (ReguLa) -koulutuksiin. Aiheesta kootaan myös verkostoa.
Paneeliin osallistuivat Tarja Toropainen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta, Riitta Sutinen Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskukselta, Kristiina Korhonen (lääkeala) ja Markus Tikka (prosessiala) Savon ammattiopistosta sekä Maria Luojus (kestävä kehitys) ja Riikka Jehkinen (lääkehoito) Savonia-ammattikorkeakoulusta. Paneelia veti yliopistonlehtori Krista Laine Itä-Suomen yliopistosta.
Kestävyyteen liittyvä yhteistyö tiivistyy Savilahden kampuksella
Sekä Itä-Suomen yliopisto että Savon ammattiopisto ovat panostaneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen kaikessa toiminnassaan strategiansa mukaisesti. Savilahden kampuksella on käynnistetty yhteistyötä kestävyys- ja vastuullisuusteemassa eri koulutusasteiden välillä. Itä-Suomen yliopiston, Savon ammattiopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä on suunniteltu yhteisiä tapahtumia ja teemapäiviä. Esimerkiksi 3.–4.10. järjestetään ”Roskajuoksu”, jonka tavoitteena on saada iso joukko opiskelijoita ja henkilökuntaa yhdessä pienentämään toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä saada myös alueellisia toimijoita mukaan. Jatkossa yhteistyötä on tarkoitus tiivistää myös koulutusten kehittämisessä ja kehittämistoiminnassa.
Lisätietoja:
Maija Lahtela-Kakkonen, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopiston kestävyys- ja vastuullisuustoimikunnan puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos
maija.lahtela-kakkonen(a)uef.fi, p. 040 355 3692
Kati Lundgren, innovaatiopäällikkö, Savon koulutuskuntayhtymä
kati.lundgren(a)sakky.fi, p. 044 785 3525
