Fyysinen kunto on yhteydessä lasten ja nuorten pikkuaivojen kokoon, osoittaa Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Lapsuudesta alkaen ketterämmillä, nopeammilla ja voimakkaammilla nuorilla oli suurempi harmaan aineen tilavuus tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin liittyvässä pikkuaivojen Crus I -lohkossa.
Pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa ja ovat tärkeät tiedonkäsittelylle ja oppimiselle. Pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla on kuitenkin hyvin vähän aikaisempaa tutkimusta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten fyysinen kunto on yhteydessä pikkuaivojen eri lohkojen harmaan aineen tilavuuteen ja eroavatko nämä yhteydet naisten ja miesten välillä.
Nuorilla, joilla oli parempi neuromuskulaarinen toimintakyky eli jotka olivat ketterämpiä, nopeampia ja voimakkaampia lapsuudesta alkaen, oli suurempi pikkuaivojen Crus I -lohkon harmaan aineen tilavuus. Toisaalta nuorilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli pienempi pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus. Lisäksi lapsuudesta alkaen parempaan neuromuskulaarisen toimintakykyyn liittyi nuorilla miehillä pienempi harmaan aineen tilavuus Crus II -lohkossa, joka myös osallistuu tiedonkäsittelyyn.
– Tutkimuksemme korostaa liikunnan merkitystä lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä fyysinen kunto näyttäisi olevan yhteydessä nuorten tiedonkäsittelyyn ja oppimiseen liittyvään pikkuaivojen kokoon. Havainnot yhteyksistä harmaan aineen tilavuuteen olivat kuitenkin osin ristiriitaisia, toteaa väitöskirjatutkija Petri Jalanko Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Tulokset tuovat uutta tietoa fyysisen kunnon ja pikkuaivojen yhteyksistä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisää interventiotutkimuksia syy-seuraussuhteiden, sukupuolten välisten erojen ja laajemman ymmärryksen saamiseksi, Jalanko jatkaa.
Tulokset saatiin FitBrain-tutkimuksesta, johon kutsuttiin 40 osallistujaa Lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC) -tutkimuksen 8-vuotisseurannasta. Osallistujina oli 22 nuorta naista ja 18 miestä, joiden keski-ikä oli 17.9 vuotta. Tutkittavien kestävyyskuntoa mitattiin suoralla maksimaalisella polkupyöräergometritestillä, lihasvoimaa vauhdittomalla pituushypyllä, nopeutta ja ketteryyttä 10 x 5 metrin sukkulajuoksulla ja yläraajojen koordinaatiota box and block -testillä. Yleinen neuromuskulaarinen toimintakyky määritettiin laskemalla vauhdittoman pituushypyn, sukkulajuoksun ja box and block -testin tulosten yhteispistemäärä. Pikkuaivojen harmaan aineen ja lohkojen kokonaistilavuus mitattiin magneettikuvauksella. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -tiedelehdessä.
Alkuperäinen artikkeli:
Jalanko P, Säisänen L, Kallioniemi E, Könönen M, Lakka TA, Määttä S, Haapala EA. Associations between physical fitness and cerebellar grey matter volume in adolescents. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sport 2023.
Lisätietoa:
Petri Jalanko , LitM, FM, väitöskirjatutkija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
petri.t.jalanko(a)student.jyu.fi, puh. +358 40 715 4674
Eero Haapala, FT, Itä-Suomen yliopiston lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
eero.a.haapala (a) jyu.fi
