Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan hyvä kestävyyskunto ei suojaa ylipainon aiheuttamalta insuliiniresistenssiltä, joka on keskeinen tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Sen sijaan runsaampi liikunta ja vähäisempi paikoillaanolo oli yhteydessä pienempään insuliiniresistenssiin myös ylipainoisilla lapsilla. Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin arvostetussa Medicine & Science in Sports & Exercise -lehdessä. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistoista, Norjan Liikuntatieteellisestä yliopistosta sekä brittiläisistä Cambridgen ja Exeterin yliopistoista.
Kestävyyskunto ei suojaa insuliiniresistenssiltä
Yleisen käsityksen mukaan hyvä kestävyyskunto pienentää tyypin 2 diabeteksen vaaraa, ja sen on ajateltu myös suojaavan ylipainon aiheuttamilta epäedullisilta sokeriaineenvaihdunnan muutoksilta. Tämä käsitys perustuu tutkimuksiin, joiden menetelmät eivät mahdollista kestävyyskunnon ja kehon rasvapitoisuuden roolien erottelua insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöinä.
– Tutkimuksessamme osoitettiin selkeästi, että kestävyyskunto ei ole yhteydessä insuliiniresistenssiin, kun kehon koostumus huomioidaan asianmukaisesti. Kestävyyskunto ei myöskään näytä suojaavan ylipainon aiheuttamalta insuliiniresistenssiltä. Näyttää siis siltä, että huonon kestävyyskunnon roolia tyypin 2 diabeteksen riskitekijänä on vahvasti liioiteltu, kertoo FT Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Haapala on myös Itä-Suomen yliopiston lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti.
Insuliiniresistenssin kehittymistä voidaan ehkäistä
Tutkijat havaitsivat runsaamman reippaan liikunnan ja vähäisemmän paikoillanolon olevan yhteydessä matalampaan insuliiniresistenssiin riippumatta kestävyyskunnosta ja kehon rasvapitoisuudesta. Runsaampi liikunta ja vähäisempi paikoillaanolo suojasivat myös ylipainoisia lapsia insuliiniresistenssin kehittymiseltä.
– Tulostemme keskeinen sanoma on se, että liikunnan lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen ovat keskeisiä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä lapsuudesta alkaen. Ne näyttäisivät olevan erityisen tärkeitä ylipainoisille lapsille, toteaa Eero Haapala.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 452 iältään 6–8-vuotiaan lapsen kestävyyskunnon, kehon rasvapitoisuuden määrän, liikunta-aktiivisuuden, paikoillaanolon ja insuliiniresistenssin yhteyksiä. Kestävyyskuntoa mitattiin maksimaalisella polkupyöräergometritestillä ja kehon koostumusta DXA-laitteella. Liikunta-aktiivisuutta ja paikoillaanoloa mitattiin yhdistetyllä syke- ja liikemittarilla ja insuliiniresistenssiä arvioitiin verinäytteistä mitattujen verenglukoosi- ja insuliinipitoisuuden avulla.
Julkaisun tiedot ja linkki julkaisuun:
Haapala EA, Wiklund P, Lintu N, Tompuri T, Väistö J, Finni T, Tarkka IM, Kemppainen T, Barker AR, Ekelund U, Brage S, Lakka TA. Cardiorespiratory fitness, physical activity, and insulin resistance in children. Medicine & Science in Sports & Exercise (julkaistu verkossa ennen painoa).
Lisätietoja:
Video: Eero Haapala kertoo tutkimuksesta https://www.instagram.com/tv/B6IhhlBhmBQ/?utm_source=ig_web_copy_link
Blogi: Hyväkään kestävyyskunto ei suojaa lasta kakkostyypin diabetekselta – liikuntaan panostaminen kannattaa
Eero Haapala, FT, lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. puh. +358408054210, eero.a.haapala (a) jyu.fi, Twitter: @EeroHaapala Instagram: @eero_haapala
