Kun lapsi käyttäytyy ei-toivotulla tavalla, huomio kiinnittyy usein lapsen käytöksen muuttamiseen. Tutkimusten mukaan vaikuttavampaa olisi kuitenkin keskittyä siihen, miten aikuiset lapsen lähellä toimivat.
Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa seurattiin puolentoista vuoden ajan 18:aa suomalaista päiväkotia, joissa kehitettiin tutkimusperustaisesti kaikkien lasten käyttäytymistä tukevaa toimintakulttuuria. Positiivisesti ryhmässä oppiva varhaiskasvatus (ProVaka) -toimintamallissa selkiinnytettiin päiväkodin tilannekohtaisia käyttäytymisodotuksia ja lisättiin opetusta ja ohjausta niiden noudattamiseen. Lasten onnistumiset huomioitiin mahdollisimman systemaattisen positiivisen palautteenannon avulla ja huomion kiinnittymistä epäonnistumisiin pyrittiin vähentämään.
Eräässä päiväkodissa esimerkiksi selkiinnytettiin ruuhkaisia ja hälyisiä siirtymätilanteita opettelemalla ”oman tilan” käyttöä käytävillä. Päiväkodin aikuiset sitoutuivat huomaamaan lasten onnistumiset oman tilan käytössä ja antoivat paljon kohdennettua positiivista palautetta rauhallisesti sujuneista siirtymätilanteista.
Joissain päiväkodeissa lasten onnistumisia taas vahvistettiin lisäksi konkreettisilla muistukkeilla, joita yhdessä keräämällä saatiin päiväkotiarkeen onnistumisen juhlahetkiä tai muuta kivaa yhteistä tekemistä.
Muutokselle annettava aikaa
Yliopistotutkija Noora Heiskasen mukaan tutkimuksessa selvisi, että onnistuneessakin kehittämistyössä tasapainoiltiin lukuisten haasteiden kanssa.
– Jotta lasten käyttäytymisen haasteille saataisiin tukea oikealla tavalla, täytyy koko varhaiskasvatuksen toimintaympäristön ja yhteisön sitoutua pedagogisten käytänteiden muutokseen ja ymmärtää sen merkitys.
Uudenlaisen toimintatavan teoreettinen haltuunotto ja sen yhdistäminen osaksi päiväkodin olemassa olevia toimintatapoja vaatii aikaa, yhteistyötä ja osaamista.
– Muutoksen hyväksyminen ei ole aina ammattilaisille helppo asia, ja uutta toimintatapaa tulisi malttaa harjoitella rauhassa. ProVakaa pilotoineissa päiväkodeissa onnistuttiin rakentamaan uudenlaista yhteistä tapaa opettaa lapsille sosiaalista käyttäytymistä nimenomaan koko yhteisön osallistumisen ja tutkimusperustaisen, ohjatun kehittämistyön kautta.
Yliopistonlehtori Anne Karhu näkee tutkimuksen tuloksissa hyviä eväitä varhaiskasvatuksen toimintatapojen kehittämiseksi laajemminkin.
– Kaikki lähtee yhteisten toimintatapojen tarkastelusta ja kehittämisestä. ProVakan ennaltaehkäisevillä ja koko yhteisöä koskevilla käyttäytymisen opettamisen toimintavoilla voidaan rakentaa sellaista varhaiskasvatusyhteisöä, joka on valmis vastaanottamaan kaikenlaiset lapset, ja jolla on tutkimusperustaiset keinot tarttua myös mahdollisiin lasten käyttäytymisen haasteisiin.
Karhun mukaan käyttäytymisen tukeminen tulee rakentaa osaksi kaikkea arjen toimintaa, opettaa käyttäytymistä ennaltaehkäisevästi ja varmistaa sen lisäksi tarvittaessa myös vahvempi tuki niille lapsille, jotka sitä tarvitsevat.
– ProVaka-malli toimii hyvänä pohjana myös vaativampaa ja intensiivisempää yksilöllistä käyttäytymisen tukea tarvitseville lapsille.
Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa jatketaankin näiden vahvempien ja yksilöllisten käyttäytymisen tukemisen muotojen kehittämistä ja tutkimista opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen tuella. Yhteisöjen toimintatapojen kehittämisen merkitystä korostavat tutkimustulokset ovat ajankohtaisia varhaiskasvatuksen ja laajemmin koulutusjärjestelmän inklusiivisuutta koskevassa keskustelussa.
Artikkelin tiedot:
Heiskanen, N., Karhu, A., Savolainen, H., & Närhi, V. (2023). Implementing positive behaviour intervention and support in Finnish early childhood education and care: leadership team’s perspective. European Journal of Special Needs Education, DOI: 10.1080/08856257.2023.2207057 https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/08856257.2023.2207057
