Terveystieteiden maisteri Katja Janhusen väitöskirjatutkimus osoitti, että lasten hoidon laatu suomalaisilla päivystyspoliklinikoilla koetaan korkeatasoiseksi. Hoitohenkilökunta arvioi laadun kuitenkin lasten ja aikuisten yhteisissä päivystyksissä matalammaksi kuin erillisissä lasten päivystyksissä. Kaikkiaan hoitohenkilökunnan arviot olivat kriittisempiä kuin päivystyksessä asioineiden lasten ja vanhempien.
Tutkimuksessa havaittiin, että päivystyskäynnin kestolla ei ollut yhteyttä lapsen ja vanhemman tyytyväisyyteen, sen sijaan lapsen korkea kiireellisyysluokitus oli yhteydessä suurempaan tyytyväisyyteen ja korkeampiin hoidon laadun arviointeihin. Lisäksi havaittiin, että hoitajamitoituksen kasvu on yhteydessä siihen, että lapsen päivystyskäynnit sujuvat nopeammin ja hoidon keskeyttäneitä on vähemmän.
Lapsipotilaat ovat merkittävä päivystyshoidon potilasryhmä. Suomessa heitä hoidetaan sekä erillisissä lasten päivystyksissä, että yhteisillä lasten ja aikuisten päivystyspoliklinikoilla. Lapsipotilailla on hoidossa erityistarpeita. Lasten päivystyshoidon laatu onkin tärkeä, mutta vähän tutkittu terveydenhuollon sekä hoitotieteen tutkimusaihe.
Janhunen selvitti lasten hoidon laatua suomalaisilla päivystyspoliklinikoilla vuosina 2015–2020 kolmella poikkileikkaustutkimuksella monimuuttujamenetelmiä soveltaen. Ensimmäisessä tutkimuksessa 147 hoitajaa neljältä päivystyspoliklinikalta vastasi kyselyyn lasten hoidon laadusta. Parhaat arviot sai henkilökunnan ammatillinen osaaminen, matalimmat arviot annettiin henkilöstöresursseista. Lasten ja aikuisten päivystyksissä lasten osallistumisen omaan hoitoon sekä kivun ja pelon hoidon arvioitiin toteutuvan heikommin kuin lasten päivystyksissä.
Toisessa tutkimuksessa 98 iältään 7–15-vuotiasta lasta ja 98 vanhempaa arvioi lapsen saamaa hoitoa vastaamalla kyselyyn. Sekä lapset että vanhemmat arvioivat hoidon laadun korkeaksi. Lapset kokivat kuitenkin laadun toteutuvan heikommin yksityisyyden ja hoitoon osallistumisen osalta kuin heidän vanhempansa. Hoitoa pitivät korkeatasoisena varsinkin ammatillisesti koulutetut vanhemmat, ensimmäistä kertaa päivystyksessä asioivat sekä ne, joille annettiin päivystyksessä korkea kiireellisyysluokitus.
Kolmannessa tutkimuksessa käytettiin hallinnollista aineistoa vuoden 2019 tammi-kesäkuulta yhden lastenpäivystysyksikön käynneistä ja hoitohenkilöstön mitoituksesta. Käyntejä oli 21 956 ja hoitajia yksikössä 50. Hoitajamitoitus vaihteli työvuoroittain. Päivävuorossa oli keskimäärin yksi sairaanhoitaja viittä potilasta kohti, iltavuorossa yksi kuutta potilasta kohti ja yövuorossa kolme sairaanhoitajaa neljää potilasta kohti. Päivystyskäyntien kesto oli lyhyempi, kun hoitajia oli enemmän töissä. Kesken päivystyshoidon poistuneiden havaittiin asioineen päivystyksessä silloin, kun hoitajamitoitus oli niukempi.
Janhusen mukaan tulosten perusteella hoidon laatua tulisi kehittää keskittymällä lapsipotilaiden kohtaamiseen, kehittämällä ennustavia malleja hoitohenkilöstön mitoitukseen ja hyödyntämällä laadun arvioinnissa henkilöstön, lasten ja vanhempien näkemyksiä sekä hallinnollista tietoa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lasten päivystyshoidon kehittämisessä sekä johtamisessa.
Terveystieteiden maisteri Katja Janhusen väitöskirja Pediatric care quality in emergency departments. A view of children, parents, nursing staff, and administrative data tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Sanna Salanterä Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tarja Kvist Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen ja sitä voi seurata verkossa perjantaina 11.6.2021 klo 12 alkaen.
