Muuttuvista oppimisympäristöistä tarvitaan lisää tutkimusta
Avoimet oppimisympäristöt ovat olleet kritiikin kohteena siitä lähtien, kun niitä on alettu suomalaisiin kouluihin rakentaa. Kasvatustieteen professori Laura Hirsto puhuu mieluummin joustavista oppimisympäristöistä – ja odottelee maltilla niistä saatavia tutkimustuloksia.
– Tärkeää tutkimusta joustavista oppimisympäristöistä tehdään koko ajan. Niiden myötä myös oppimisympäristöjen pedagogista kehitystyötä voidaan edistää jatkuvasti, hän summaa.
Laura Hirsto nimitettiin Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti yleissivistävän opetuksen tutkimuksen professoriksi helmikuussa. Hän on aiemminkin työskennellyt talossa, joten tuttuihin kuvioihin oli helppo palata.
– Täällä minulla on valmis tutkimusryhmä sekä muutenkin hyviä tutkimukseen liittyviä alkuja, joita viedä eteenpäin. Vaikka helsinkiläisenä olisi ollut helppo jatkaa työtä Helsingin yliopistossa, ovat täällä olevat haasteet minulle niin tärkeitä ja mielekkäitä, että halusin tulla takaisin.
Hirsto sai vuoden alussa tutkimusryhmineen ja yhteistyökumppaneineen miljoonan euron rahoituksen Business Finlandilta oppimisanalytiikan ja digitaalisten oppimisalustojen tutkimiseen oppimisprosessien tukemisen näkökulmasta. Hankkeessa selvitetään muun muassa sitä, minkälaiset oppimisympäristöt ovat tehokkaita oppimisen kannalta.
Hirston mukaan sillä kentällä tapahtuu nyt paljon, joten aiheesta saatava tutkimustieto on erittäin tärkeässä roolissa. Nykyisiin opetussuunnitelmiin on merkitty tavoitteeksi, että oppilaiden on opittava koulussa yhteistyötaitoja, tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja sekä oppimaan oppimisen taitoa. Näillä kaikilla odotetaan olevan avainrooli tulevassa työelämässä.
– Tässä hankkeessa selvitämme nyt sitä, millä keinoilla ja välineillä voimme tukea näitä taitoja. Oikeilla välineillä oppilas saa apua itsesäätelyn ja ohjatun oppimisen prosesseihin – ja opettaja taas keinoja tukea oppilaiden oppimista.
Kritiikin kohteena
Joustavia oppimisympäristöjä koskevissa some-keskusteluissa ja mediassakin äänessä ovat olleet etenkin huolestuneet vanhemmat, jotka pelkäävät, ettei ”seinättömissä tiloissa” ole kenelläkään opiskelurauhaa.
– Meidän on otettava vanhemmat mukaan keskusteluun siitä, mitä näissä tiloissa tehdään, mitä odotuksia niille asetetaan ja miten tiloja kehitetään. On selvää, että vanhemmat tarttuvat aiheeseen omien koulumuistojensa pohjalta, mutta ne eivät enää päde tämän päivän koulumaailmassa.
Hirsto toivoo, että vanhemmat puhuisivat lapsilleen koulun muutoksistakin positiivisesti. Vanhempien viesti kun vaikuttaa aina lapsiin.
– Jokaisen meidän tavoitteena on kuitenkin tukea oppilaan oppimista ja suunnitella pedagogisesti mielekkäitä oppimisen tiloja.
Käytännön lisäksi tutkimusta
Hirsto puhuu mielellään opettajankoulutukselle tärkeästä tutkimuksesta. Opettajien ammatillinen identiteetti on perinteisesti ollut hyvin käytännönläheinen.
– Yksi tavoitteistani tässä työssä on saada opettajaksi opiskelevat innostumaan enemmän alan tutkimuksen tekemisestä. Toivoisin sen olevan luonnollinen osa opettajaksi kasvamista.
Suomessa on melko ainutlaatuinen maisteritasoinen opettajankoulutus, joka antaa eväitä käytännön työn lisäksi myös tutkimukseen.
– Olen aiemminkin innostanut opiskelijoita mukaan tutkimusprojekteihin jo graduvaiheessa. Tutkimusyhteistyössä on helppo tarttua esimerkiksi ajankohtaisiin aiheisiin koulumaailmassa.
Hirsto harrastaa intohimoisesti hiihtoa, joten hän ottaa tässä kohtaa esimerkin itselleen rakkaasta urheilun maailmasta.
– Mitä enemmän urheiluseuroissa on harrastajia, sitä todennäköisemmin sieltä löytyy lajin tulevia ammattilaisia. Jos tutkimuksestakin innostuisi useampi opiskelija, löytyisi sieltäkin helpommin tutkimusmaailman timantteja.
Laura Hirston painolaatuinen kuva: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36137?encoding=UTF-8
Lisätietoja: Laura Hirsto, laura.hirsto(AT)uef.fi, p. 050 380 4674
Laura Hirsto
- Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti yleissivistävän opetuksen, professori 17.2.2020 alkaen
- S. 1973, Espoo
Tärkeimmät tehtävät
- Yliopistonlehtori (yliopistopedagogiikka), kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, 2019
- Professori (ma.) Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan ja Joensuun kampukset, 2015–2018
- Kehitysasiantuntija, Aalto-yliopisto, 2011
- Pedagoginen yliopistonlehtori, teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2002–2010, 2012–2014
- Lehtori (erit. kasvatuspsykologia), kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, 2001–2002
- Assistentti (kasvatuspsykologia), kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 1998–2001
- Dosentuuri (kasvatuspsykologia), Helsingin yliopisto 2013