Tuoreen tutkimuksen mukaan säännöllinen liikunta muuttaa merkittävästi elimistön aineenvaihduntaprofiilia, ja monet muutoksista ovat yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin. Itä-Suomen yliopiston tutkimukseen osallistui yli 7000 miestä, joista eniten liikkuvilla oli kahdeksan vuoden seurannassa 39 prosenttia pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin liikkumattomilla. Liikunnalla oli yhteys kaikkiaan 198 metaboliitin eli elimistön aineenvaihdunnassa muodostuneen yhdisteen pitoisuuteen, ja liikunnan lisääminen vaikutti osin samoihin metaboliitteihin, joiden on aiemmin havaittu liittyvän terveyttä edistävään ruokavalioon. Lisäksi tutkimus osoitti liikunnan lisäämisen parantavan insuliinin eritystä.
Osallistujien paastoverinäytteistä analysoitiin kaikkiaan 1260 metaboliittia. Liikunnan yhteyttä elimistön aineenvaihduntaprofiiliin ei ole ennen tutkittu näin kattavasti eikä näin laajassa aineistossa. Monien metaboliittien yhteys liikuntaan havaittiinkin nyt ensimmäistä kertaa. Tulokset julkaistiin Metabolites-lehdessä.
Tutkijat selvittivät liikunnan yhteyttä elimistön aineenvaihduntaprofiiliin, insuliiniherkkyyteen, insuliinin eritykseen ja tyypin 2 diabeteksen riskiin Metabolinen Oireyhtymä Miehillä (MOM) -tutkimukseen osallistuneilla miehillä. Osallistujilla ei ollut tutkimuksen alkaessa diabetesta. Tutkimuksen alkaessa ja noin 8 vuoden seurannan jälkeen osallistujilta selvitettiin kyselyllä liikunnan määrää ja heille tehtiin muun muassa sokerirasituskoe sekä metaboliittien analyysi paastoverinäytteestä.
Liikunnan määrän mukaan miehet luokiteltiin neljään ryhmään: liikkumattomat, vain satunnaisesti liikuntaa harrastavat, säännöllisesti korkeintaan kahdesti viikossa liikkuvat ja säännöllisesti vähintään kolmesti viikossa liikkuvat. Liikuntakerta kesti vähintään 30 minuuttia.
Liikunnalla oli yhteys kaikkiaan 198 metaboliitin pitoisuuteen. Liikunta muutti muun muassa useiden rasva-aineiden pitoisuuksia tavalla, joka on yhdistetty aiemmissa tutkimuksissa pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin. Osin vastaavia yhteyksiä esimerkiksi kertatyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuksiin on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu myös terveyttä edistävällä ruokavaliolla. Kokonaan uusina liikuntaan liittyvinä aineenvaihdunnan merkkiaineina tunnistettiin erityisesti steroideja, aminohappoja, imidatsoleja, karboksyylihappoja ja hydroksihappoja.
Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riski seurannan aikana oli lähtötilanteessa eniten liikkuneilla 39 prosenttia pienempi ja korkeintaan kahdesti viikossa liikkuneillakin 30 prosenttia pienempi kuin liikkumattomilla. Seurannan aikana liikuntaa lisänneillä paastoverensokeri- ja insuliinipitoisuudet pienenivät, insuliiniherkkyys ja insuliinin eritys puolestaan paranivat.
Liikunnan vaikutus insuliinin eritykseen on monien aiempien tutkimusten perusteella jäänyt epäselväksi. Nyt julkaistu tutkimus vahvisti liikunnan lisäämisen parantavan insuliinin eritystä.
Lisätietoja:
Susanna Kemppainen, TtM, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
susanna.m.kemppainen (a) uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Susanna M.Kemppainen, , Lilian Fernandes Silva, Maria A. Lankinen, Ursula Schwab, and Markku Laakso. 2022. Metabolite Signature of Physical Activity and the Risk of Type 2 Diabetes in 7271 Men. Metabolites 12, no. 1: 69. https://doi.org/10.3390/metabo12010069
