Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Kyynisyydellä ja vihan kokemisella ikääntyessä on yhteys jopa 2–3 kertaa suurempaan muistisairauden riskiin, osoitti lääketieteen lisensiaatti Elisa Neuvosen väitöstutkimus. Muistisairauksien ehkäisyyn tähtäävässä elintapainterventiossa masennusoireisiin puolestaan näytti liittyvän heikompi tiedollinen suoriutuminen jo lähtötilanteessa sekä sen vähäisempi paraneminen tutkimuksen aikana. Neuvosen mukaan muistisairauksien riskinarvioinnissa ja ehkäisytoimissa kannattaakin ottaa huomioon persoonallisuudenpiirteet ja muut psykososiaaliset tekijät.
– Muistisairauksien ehkäisyyn tähtääviä interventiotutkimuksia on suunnitteilla enenevässä määrin. Psykososiaaliset tekijät ovat tähän asti jääneet vastaavissa tutkimuksissa vähemmälle huomiolle, koska niiden merkityksestä muistisairauksien ehkäisyssä ei ole ollut riittävästi tutkittua tietoa saatavilla.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin psykososiaalisten tekijöiden merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä hyödyntämällä kahta erityyppistä, laajaa suomalaisaineistoa. Havainnoivassa CAIDE-tutkimuksessa seurattiin 7–10 vuoden ajan yleisväestöä edustavia itäsuomalaisia, joiden keski-ikä tutkimuksen alkaessa oli 71 vuotta. 1449 osallistujan aineistosta tutkittiin erilaisten persoonallisuudenpiirteisiin liittyvien tekijöiden yhteyksiä kognitiiviseen heikentymiseen, dementiaan sairastumiseen ja kuolleisuuteen seurannan aikana. Tällaisia tekijöitä olivat esimerkiksi sosiaalinen epäluottamus, vihan kokeminen ja ilmaiseminen, ahdistuneisuus ja koherenssin tunne. Toinen aineisto oli FINGER-tutkimuksesta, jossa kognitiivisen heikentymän riskissä olevat 60–77-vuotiaat satunnaistettiin kaksivuotiseen monitekijäiseen elintapapohjaiseen interventioon tai vertailuryhmään. Tästä 1260 osallistujan aineistosta väitöstutkimuksessa selvitettiin masennusoireiden yhteyttä kognitiiviseen suoriutumiseen intervention aikana ja intervention vaikutusta oireisiin. Lisäksi tarkasteltiin, miten muun muassa masennusoireet, toivottomuus, tyytyväisyys perhe-elämään, saavutuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen, suhtautuminen tutkimukseen ja koettu elämänlaatu olivat yhteydessä elintapoihin ja interventioon osallistumiseen.
CAIDE-aineistosta tehtiin useita uusia havaintoja persoonallisuuteen liittyvien tekijöiden yhteydestä kognitiivisen heikentymän, muistisairauden ja kuoleman riskiin. Korkea sosiaalinen epäluottamus eli kyynisyys ja vihan kokeminen olivat yhteydessä jopa 2–3 kertaa suurempaan muistisairauden riskiin. Aiempia tutkimustuloksia tukivat havainnot, että suurempi ahdistuneisuus lisäsi kognitiivisen heikentymän riskiä ja oli yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen, kun taas suurempi koherenssin tunne oli yhteydessä pienempään kuolleisuuteen. Näitä viimeksi mainittuja yhteyksiä muovasivat osittain samanaikaiset masennusoireet. Kognitiivisella heikentymisellä tarkoitetaan muistin tai muiden tiedonkäsittelyn osa-alueiden heikentymistä. Koherenssin tunteella puolestaan tarkoitetaan ihmisen käsitystä ympäröivän maailman järkevyydestä ja merkityksellisyydestä. Yleensä ihmiset, joilla on suurempi koherenssin tunne, selviävät paremmin stressaavissa olosuhteissa.
FINGER-tutkimuksessa puolestaan lähtötilanteen suurempi masennusoirepistemäärä oli yhteydessä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen lähtötilanteessa ja sen heikompaan paranemiseen kaksivuotisen tutkimusjakson aikana. Jos masennusoireet olivat lähtötilanteessa merkittävät, interventio näytti tehoavan heikommin erityisesti toiminnanohjaukseen, joka on yksi kognition osa-alue. Interventiolla ei todettu vaikutusta masennusoireisiin. Masennusoireet, heikompi koettu elämänlaatu ja toivottomuus olivat yhteydessä huonompiin elintapoihin ja vähäisempään interventioon osallistumiseen, mutta interventiolla oli niistä huolimatta positiivisia vaikutuksia elintapoihin. Osallistujien keskimääräinen masennuspistemäärä ei kuitenkaan ollut lähtötilanteessa kovin suuri, sillä vakavaa masennusta sairastavat oli suljettu pois tutkimuksesta.
Tulokset valottavat psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä muistisairausriskiin poikkeuksellisen monipuolisesti: niin havainnoivan kuin interventiotutkimuksen perusteella ja sekä ikääntyneessä yleisväestössä että suurentuneessa sairastumisriskissä olevilla. Ne syventävät tietoa myös kuolleisuuden psykososiaalisista riskitekijöistä.
Neuvonen toivoo tulosten lisäävän tietoisuutta esimerkiksi persoonallisuudenpiirteiden vaikutuksista ikääntyvän väestön terveyteen. – Näitä tekijöitä voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi dementiariskipisteytyksissä, joita käytetään ennustamaan muistisairauksien riskiä ja värvätessä osallistujia uusiin muistisairauksien ehkäisytutkimuksiin. Psykososiaalisia ulottuvuuksia tai yksilöllistä psykososiaalista tukea voitaisiin myös sisällyttää muistisairauksien ehkäisemiseen tähtääviin interventioihin, jotta saavutettaisiin parempi tutkimuksiin sitoutuminen ja myös paras mahdollinen hyöty.
– Väitöstyön tulokset korostavat lisäksi merkittävien masennusoireiden havaitsemisen ja hoitamisen tärkeyttä, sillä masennusoireet vaikuttavat niin kognitioon kuin elintapoihin ja samalla mahdollisesti muuhunkin terveyteen varsin laajasti.
CAIDE- eli Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (Cardiovascular Risk Factors, Aging, and Dementia) -tutkimuksen piirissä on selvitetty jo vuosikymmenien ajan erilaisten riskitekijöiden ja sairastavuuden välisiä yhteyksiä. Suomalainen muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimus (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) eli FINGER puolestaan on ensimmäisenä tutkimuksena osoittanut monitekijäisen elintapapohjaisen intervention hyödyn kognitiolle muistisairauteen sairastumisen riskissä olevilla iäkkäillä. Intervention osa-alueita olivat ravitsemus, liikunta, kognitiivinen harjoittelu ja metabolisten riskitekijöiden hoito. Molemmista aineistoista on tehty ja tehdään edelleen monipuolisesti tutkimusta, ja seurannat ovat jatkuneet myös Neuvosen väitöstutkimuksessa käytetyn aineiston keruun jälkeen.
Lääketieteen lisensiaatti Elisa Neuvosen väitöskirja The role of psychosocial factors in dementia prevention – From observational studies to a multidomain prevention trial (Psykososiaaliset tekijät dementian ehkäisyssä – Havainnoivista tutkimuksista monitekijäiseen interventioon) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 18.2.2022. Vastaväittäjänä toimii professori Esa Jämsen Helsingin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Alina Solomon Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen ja sitä voi seurata myös verkossa.
Lisätietoja:
LL Elisa Neuvonen, elisa.neuvonen (a) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/elisa.neuvonen/
Väittelijän painolaatuinen kuva
