Yleislääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väestön ikääntyminen lisää ikäihmisten akuuttien ja kroonisien sairauksien kokonaismäärää. Vaikka ikääntyvien terveys ja toimintakyky ovat parantuneet, nopeimmin kasvavien vanhimpien ikäluokkien sairastavuus on edelleen suurta eikä raihnauden aika ole lyhentynyt. Monissa maissa käydään keskustelua kuinka ikääntyvälle väestölle rakennetaan heidän tarpeensa huomioivia ja turvallisia sairaalapalveluja. Perusterveydenhuollon (PTH) sairaaloiden verkosto kattaa koko Manner-Suomen. PTH-sairaaloiden lyhytaikaisen hoidon rooli on korostunut pitkäaikaishoidon siirryttyä pääosin hoiva-asumiseen. Samaan aikaan yhteiskunnassamme on pula terveydenhuollon henkilöstöstä ja myös taloudellisia rajoitteita. Hoiva-asumisen ruuhkautuminen on johtanut kasvavaan kuormitukseen erikoissairaanhoidon osastoilla ja päivystyksissä. PTH-sairaalat ovat olleet vakiintunut osa iäkkäiden palvelujärjestelmää, mutta tietoa toiminnasta ja tehtävistä on ollut niukasti. Silti PTH-sairaaloiden toimintaa arvioidaan etenkin talouden näkökulmasta, ja se nähdään lähinnä keskittämisen ja karsimisen kohteena.
Kansallinen hoitoilmoitusjärjestelmä (Hilmo) tuottaa tietoa sairaalahoidosta Suomessa, mutta rutiinisti kerättävään Hilmo-tietoon ei sisälly tarkempaa erittelyä PTH-sairaaloiden hoitojaksojen piirteistä, hoidon sisällöistä tai hoidon tuloksista. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli kuvata, miten potilaat päätyvät PTH-sairaalahoitoon, ja tutkia lyhytaikaisen sairaalahoidon ilmaantuvuutta ja piirteitä. Lisäksi tutkimme potilaan kotiutumiseen yhteydessä olevia tekijöitä sekä hoidon ja erityisesti kuntoutuksen vaikutuksia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Yhteensä 13 869 hoitojaksosta suurin osa (77 %) alkoi suoraan perusterveydenhuollossa, ja vain neljännes (23 %) oli jatkohoitoa erikoissairaanhoidon jälkeen. Potilaiden keski-ikä oli 77 vuotta, ja 54,6 % potilaista oli naisia. Suurin osa hoitojaksoista liittyi akuuttien sairauksien hoitoon. Sairausryhmittäin tarkastellen PTH-sairaalajaksoja tarvittiin eniten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien, keuhkosairauksien, vammojen sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden hoitoon. PTH-sairaaloiden lyhytaikaisten hoitojaksojen ilmaantuvuus lisääntyi voimakkaasti tarkasteltavan väestön iän noustessa. Ilmaantuvuudessa oli sukupuolten välisiä eroja, jotka selittynevät sairastavuuseroilla. Hoitojaksoista 83 % päättyi potilaan kotiutumiseen, 12 % hoiva-asumiseen tai toiseen sairaalaan siirtymiseen ja 5 % potilaan kuolemaan. Kotiutumiseen olivat yhteydessä nuorempi ikä ja suurempi kuntoutushenkilöstön määrä suhteessa osaston potilaspaikkojen määrään. Päivittäinen kuntoutus osastojakson aikana lisäsi mahdollisuutta kotiutua ja se vähensi todennäköisyyttä siirtyä hoitokotiin tai kuolla osastojakson aikana. Aktiivisen kuntoutuksen positiivinen vaikutus todettiin kaikissa potilasryhmissä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
PTH-sairaaloilla on merkittävä rooli iäkkäiden ihmisten akuuttien ja kroonisten sairauksien hoidossa. PTH-sairaaloiden kuntoutuksella voidaan tukea potilaan kotiutumista omaan kotiinsa sairaalahoitojakson jälkeen. PTH-sairaaloiden karsiminen todennäköisesti pahentaa entisestään päivystysten kuormitusta. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan käyttää iäkkäiden palvelujen, kuten koti- ja päiväsairaalatoiminnan sekä PTH-sairaaloiden kehittämisessä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Perusterveydenhuollon sairaaloiden tutkimus oli havainnoiva poikkileikkaustutkimus. Aineisto koostui Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen kaikkien PTH-sairaaloiden enintään kuukauden mittaisten hoitojaksojen tiedoista. PTH-sairaaloiden lääkärit, kuntoutuksen ammattilaiset ja osastonsihteerit keräsivät tiedot digitaaliselle tutkimuslomakkeelle tammi-kesäkuussa vuonna 2016.
Lääketieteen lisensiaatti Henna Saaren väitöskirja Short-term community hospital care – Incidence, characteristics and outcomes in central and eastern Finland (Perusterveydenhuollon lyhytaikainen sairaalahoito – Ilmaantuvuus, piirteet ja hoidon tulokset) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä Turun yliopistosta ja kustoksena professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Henna Saari, henna.saari@uef.fi, +10504642687
