Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjani koskee lasten astman diagnostiikkaa ja keuhkoputkien hyperreaktiviteettia eli supistumistaipumusta lapsilla. Tutkimuksessa uusina testeinä olivat eukapninen voluntaarinen hyperventilaatiokoe (EVH) ja impedanssipneumografia, jota ei toistaiseksi käytetä potilastyössä.
Lasten astman diagnostiikka on tärkeä tutkimusaihe, koska siihen on toistaiseksi tarjolla rajallisesti menetelmiä. Hengityksen vinkumista infektion yhteydessä havaitaan jopa kolmasosalla lapsista ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana, eikä kyseessä useimmiten ole astma. Mikäli lasten astmadiagnoosi perustuu vain lääkärin arvioon, johtaa tämä herkästi ylidiagnostiikkaan. Toisaalta astma on yleisin pitkäaikaissairaus lapsilla, joten uusia menetelmiä asiaan kaivattaisiin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksen myötä EVH-testi on lisätty lasten astman Käypä Hoito -suositukseen diagnostiikkamenetelmäksi 10 ikävuodesta alkaen. Aiemmin testiä on käytetty lähinnä huippu-urheilijoilla. Lisäksi osoitimme, että EVH-testissä voi ilmetä myös toiminnallinen hengityshäiriö.
Keuhkoputkien hyperreaktiviteetti on hyvin yleinen ilmiö ruokasiedätyshoitoa saaneilla lapsilla. Ruokasiedätyshoito kananmunalla tai maapähkinällä ei lisännyt sitä eikä myöskään vaikuttanut uloshengitysilman typpioksidipitoisuuteen. Löydös tukee ruokasiedätyshoidon turvallisuutta astmaatikoilla, joiden hoitotasapaino on hyvä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tuloksia voidaan hyödyntää käytännön potilastyössä. EVH-testi on mainittu astman diagnostisena testinä uusimmassa astman Käypä Hoito-suosituksessa. Toisaalta tutkimus osoitti impedanssipneumografian huonoksi stabiilissa vaiheessa olevien leikki-ikäisten astman hoitotasapainon arvioimisessa. Tutkimusmenetelmä voi mahdollisesti toimia paremmin pienemmillä lapsilla. Uloshengitysilman typpioksidipitoisuuden osoitettiin laskevan EVH-testin jälkeen, minkä vuoksi tämä tulee mitata ennen EVH-tutkimusta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirja koostui kolmesta eri aineistosta, joiden avulla hyperreaktiviteettia tutkittiin eri vinkkeleistä. Ensimmäinen aineisto kerättiin TYKSin ja KYSin potilaista sekä terveistä verrokeista, joiden havaittiin pystyvän testiin hyvin ja tutkimuksen avulla pystyttiin provoimaan myös toiminnallinen hengityshäiriö.
Toinen tutkimusaineisto kerättiin Iho- ja allergiasairaalassa ja siinä tutkittiin äskettäin todetun astman hoitotasapainon arvioimista impulssioskillometriaseurannassa tehdyn juoksukokeen ja unen aikana tehtävän impedanssipneumografiarekisteröinnin avulla. Kolmannessa tutkimuksessa hyödynnettiin aiemmin kerättyä ruokasiedätyshoitopotilasaineistoa keuhkoputkien hyperreaktiviteetin tutkimisessa ja vertailukohteena käytettiin 1990-luvulla KYSistä kerättyä potilasaineistoa.
LL, lastentautien erikoislääkäri Janne Burmanin väitöskirja Relationship of Bronchial Hyperresponsiveness And Asthma in Children: Evaluating Impulse Oscillometry, Eucapnic Voluntary Hyperventilation, and Impedance Pneumography (Lasten astma ja keuhkoputkien hyperreaktiviteetti impulssioskillometrian, eukapnisen voluntaarisen hyperventilaatiotestin ja impedanssipneumografiatestien arvioimana) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Lauri Lehtimäki Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Sami Remes Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Lisätietoja:
LL Janne Burman, janne.burman@hus.fi
