Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Laboratoriokuvaa.

LL Juho Pajula, väitös 23.8.2024: Uusia näkökulmia sepelvaltimotaudin geeniterapiaan

Molekulaarisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävä terveysongelma maailmanlaajuisesti. Ateroskleroosi on etenevä verisuonien sairaus, joka aiheuttaa ison osan sydän- ja verisuonisairauksista. Sepelvaltimotauti on ateroskleroosista johtuva sydämen verisuonien sairaus, jossa verisuonet ovat ahtautuneet ateroskleroosin muodostamien muutoksien vuoksi. Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa lääkkein, elintapamuutoksin sekä erilaisin toimenpitein. Nykyisistä tehokkaista hoidoista huolimatta monet potilaat kärsivät oireista, jotka vaikuttavat merkittävästi heidän elämänlaatuunsa. Näitä oireita voivat olla esimerkiksi rintakipu, hengenahdistus ja väsymys. Geeniterapia on uusi lähestymistapa hoitaa näitä potilaita, jotka eivät hyödy nykyisistä hoitomuodoista. Hoidon tavoitteena on kasvattaa uusia verisuonia alueille, jossa verenvirtaus on heikentynyt ateroskleroosin vuoksi. Väitöskirjassani tutkittiin geeniterapian mahdollisuuksia sepelvaltimotaudin hoidossa. Tutkimme VEGF-A- ja VEGF-D-kasvutekijöitä käyttäen katetrivälitteisiä menetelmiä. Väitöskirjassani esitetään uusia näkökulmia geeniterapian käyttöön ja tuodaan esiin prekliinisten isoeläintöiden tärkeyttä arvioitaessa hoitojen tehokkuutta ja turvallisuutta ennen potilailla tehtäviä kliinisiä tutkimuksia.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Ensimmäisessä osatyössä tutkimme VEGF-A-välitteistä verisuonten uudismuodostuksen muokkaamista käyttämällä yhdistelmägeeninsiirtoa. VEGF-A-geeninsiirto aiheuttaa sydänlihaksessa voimakkaan uudissuonten muodostumisen, joka on osoittautunut liialliseksi ja tästä on aiheutunut ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Tutkimus osoitti, että Gremlin geeninsiirron yhdistäminen VEGF-A-geeninsiirtoon muokkasi VEGF-A:n vaikutuksia toivottuun suuntaan.

Toisessa osatyössä tutkittiin VEGF-DΔNΔC-geeninsiirron tehokkuutta ja turvallisuutta. Kyseinen kasvutekijä on edennyt myös kliinisiin tutkimuksiin, joten on tärkeää tehdä prekliinisiä tutkimuksia, joissa arvioidaan hoidon tehokkuutta ja turvallisuutta. Tutkimuksessa osoitettiin, että VEGF-DΔNΔC-geeninsiirto tuotti tehokkaan verisuonten uudismuodostuksen, joka paransi alentuneesta verenvirtauksesta kärsivän sydämen toimintaa. Arvioimme geeninsiirron turvallisuutta usealla eri tavalla, eikä merkittäviä turvallisuusongelmia noussut esiin.

Kolmannessa osatyössä arvioitiin VEGF-A-geeninsiirron tekemistä verisuonen seinämään käyttämällä erityistä pallokatetria. Sepelvaltimotoimenpiteet voivat aiheuttaa verisuonen seinämiin vaurioita, jotka voivat aiheuttaa suonen uudelleenahtautumista tai tukoksia. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko VEGF-A-geeninsiirrolla nopeuttaa verisuonen seinämän paranemisprosessia. Samalla arvioitiin myös suonensisäisten kuvantamismenetelmien mahdollisuuksia havaita verisuonen endoteelin paraneminen. Tulokset osoittivat, että VEGF-A-geeninsiirto nopeutti paranemista, kun käytettiin paljasta metallistenttiä. Eroa ei havaittu, kun käytettiin yleisemmin käytettyä lääkestenttiä.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Väitöskirjatutkimukseni on osa professori Seppo Ylä-Herttualan ryhmässä yli kahdenkymmenen vuoden ajan tehtyä geeniterapiatutkimusta. Tutkimusryhmämme käyttää uusien mahdollisten hoitomuotojen arvioimiseksi monipuolisia ja edistyksellisiä tutkimusmenetelmiä. Nämä mahdollistavat potentiaalisten hoitomuotojen kattavan testaamisen prekliinisessä vaiheessa ennen mahdollisia kliinisiä kokeita.

Lääketieteen lisensiaatti Juho Pajulan väitöskirja Adenoviral gene therapy for cardiovascular diseases: novel approaches for treating myocardial ischemia and stent re-endothelization (Adenovirusvälitteinen geeniterapia sydän- ja verisuonisairauksissa ) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Juhani Junttila Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva 

Väitöskirja 

Lisätietoja:

LL Juho Pajula, juho.pajula@uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/juho.pajula/