Naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Sikiön hapenpuute voi johtua monesta syystä, kuten istukan vajaatoiminnasta, jota esiintyy esimerkiksi raskausmyrkytyksessä ja sikiön kasvun häiriössä. Tällä hetkellä ei ole käytettävissä lääkettä, joka parantaisi sikiön hyvinvointia kohdussa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raskauden aikana käytettyjen lääkeaineiden vaikutuksia sikiön keskeiseen verenkiertoon, sydämen toimintaan ja istukan verenkiertoon erityisesti hapenpuutteen aikana.
Hapenpuutteen aikana sikiön verenkierto ohjautuu keskeisiin elimiin kuten sydämeen ja aivoihin. Mikäli sikiön verenkiertoa pystyttäisiin muokkaamaan hapenpuutteen aikana lääkityksellä, voitaisiin raskautta jatkaa turvallisesti kohdun sisällä. Toisaalta tavallisten lääkeaineiden vaikutuksia sikiön ja istukan verenkiertoon ei tunneta riittävästi. Sikiön vaste lääkeaineille saattaa myös olla erilainen hapenpuutteen aikana verrattuna normaaleihin happiolosuhteisiin.
Väitöskirja koostuu neljästä julkaisusta. Kaikissa tutkimuksissa käytettiin ultraäänimenetelmiä verenkierron arvioimiseksi. Ultraäänitutkimuksia käytetään jokapäiväisessä kliinisessä työssä, mutta tässä väitöskirjassa arvioitiin verenkierron muutoksia useilla ja myös uudemmilla ultraäänimenetelmillä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Sildenafiilin on ajateltu olevan kokeellisten eläintöiden sekä ihmisillä tehtyjen alustavien kliinisten tutkimusten perusteella potentiaalinen lääke sikiön kasvun häiriöiden ja raskausmyrkytyksen hoitoon. Tutkimuksen oletuksena oli, että sikiölle annosteltava sildenafiili estäisi keuhkoverisuonten supistumista hapenpuutteen aikana sekä sen myötä parantaisi sikiön sydämen toimintaa ja vasemman kammion minuuttivirtausta.
Lampailla tehdyissä kokeissa sikiön hapenpuute vähensi vasemman kammion ja molempien kammioiden yhteistä minuuttivirtausta sekä keittosuolaa että sildenafiilia saaneilla sikiöillä. Oletuksen vastaisesti sildenafiili ei lisännyt keuhkoverenkiertoa tai parantanut sydämen toimintaa hapenpuutteen aikana. Lisäksi sildenafiili laski sikiön verenpainetta, vähensi istukan verenkiertoa sekä vaikeutti istukan kaasujen vaihtoa.
Nifedipiini on kalsiumkanavan salpaaja, jota käytetään usein raskaudenaikaisen kohonneen verenpaineen hoitoon esimerkiksi raskausmyrkytyksessä, missä istukan vaajatoiminta ja sikiön hapenpuute ovat yleisiä. Tällöin on tärkeää, että sikiön minuuttivirtaus pysyy hyvinvoinnin turvaamiseksi riittävänä. Lääkeaineen vaikutuksista sikiön ja istukan verenkiertoon tiedetään kuitenkin yllättävän vähän.
Kokeellisten lammastöiden oletuksena oli, että nifedipiini annosteltuna sikiön verenkiertoon ei vaikuttaisi istukan verenkiertoon, kaasujen vaihtoon tai sikiön sydämen toimintaan hapenpuutteen aikana. Nifedipiini ei muuttanutkaan istukan verenkiertoa, mutta häiritsi istukan kaasujen vaihtoa, kun hapen anto oli palautettu normaaliksi. Uusi tutkimuslöydös oli, että nifedipiini haittasi oikean kammion toimintaa sekä vähensi oikean kammion minuuttivirtausta hapenpuutteen aikana. Lääkeaineiden vaikutuksia istukan verenkiertoon arvioidaan usein napavaltimon impedanssin perusteella, mutta istukan verenkierron muutoksista huolimatta napavaltimon verenkierron impedanssi ei muuttunut yhdessäkään tutkitussa eläinryhmässä.
Viime aikoina oksikodonin on ajateltu olevan hyvä vaihtoehto synnytyskivun lievitykseen. Tässä kliinisessä tutkimuksessa havainnoitiin synnytyksen avautumisvaiheen aikana sitä, vaikuttaako äidille annettava oksikodoni istukan verenkierron fysiologiaan ja vastasyntyneeseen. Oksikodoni ei muuttanut istukan verenkierron fysiologiaa synnytyksen aikana. Äidin plasman oksikodonipitoisuudet eivät korreloineet äidin ja sikiön puoleisen istukan verenkierron kanssa. Korrelaatiota ei myöskään havaittu vastasyntyneen oksikodonipitoisuuden ja sikiön puoleisen istukan minuuttivolyymin välillä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Sildenafiili oletuksen vastaisesti hankaloitti sikiön hyvinvointia kohdussa. Tutkimustulokset tukevat viime vuosina julkaistuja kliinisiä tutkimuksia siitä, että sildenafiili ei näytä parantavan kohdunsisäisiä olosuhteita hapenpuutteen aikana eikä todennäköisesti ole sopiva vaihtoehto kohdunsisäisen hapenpuutteen hoitamiseksi.
Lammastutkimuksissa nifedipiini haittasi hapenpuutteen aikana istukan kaasujen vaihtoa ja sikiön sydämen toimintaa, jotka ovat kliinisestikin merkittäviä asioita. Nifedipiinin vaikutuksia tulisikin tutkia tarkemmin ihmisillä, koska lääke on nimenomaan käytössä raskauksissa, joissa sikiön hapenpuute on mahdollinen.
Väitöstutkimuksen perusteella napavaltimon verenkierron impedanssi ei yksinään ole riittävä arvioimaan lääkeaineen vaikutuksia istukan toimintaan. Tarvitaan tarkempia menetelmiä arvioimaan lääkeaineen vasteita, kuten väitöstutkimuksessa käytettyä istukan minuuttivirtausta.
Oksikodonista ei näytä koituvan haittaa istukan verenkierrolle synnytyksen avautumisvaiheessa. Lisäksi vastasyntyneen verenkierron oksikodonipitoisuudet olivat matalia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Kokeelliset lammastyöt tehtiin Oulun koe-eläinkeskuksessa. Tutkimusryhmä on kansainvälinen ja kyseisistä lammastutkimuksista on tehty myös muita väitöskirjoja. Kliinisen tutkimuksen aineisto koostuu Kuopion Yliopistollisen sairaalan synnyttäjistä, jotka ovat saaneet synnytyskivun lievitykseen oksikodonia.
Leena Alanne on syntynyt vuonna 1975 ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1993 Pohjois-Tapiolan lukiosta. Hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 2003 Kuopion yliopistossa, naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin tutkinnon vuonna 2012 sekä perinatologian suppean lisäkoulutuksen 2016 nykyisen Itä-Suomen yliopiston alaisuudessa. Hän työskentelee erikoislääkärinä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja päivystää Kainuun keskussairaalassa.
Lääketieteen lisensiaatti Leena Alanteen väitöskirja Effects of hypoxemia and drugs on fetal cardiac function, central hemodynamics, and uteroplacental volume blood flow (Hapenpuutteen ja lääkeaineiden vaikutukset sikiön sydämen toimintaan, keskeiseen verenkiertoon ja istukan minuuttivirtauksiin) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Lars Henning Pedersen Århusin yliopistollisesta sairaalasta Tanskasta ja kustoksena professori Leea Keski-Nisula Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Leena Alanne, leena.alanne(a)pshyvinvointialue.fi, 044 7178512
