Lastentautien alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimusaiheena oli kartoittaa, kuinka COVID-19-pandemiaan liittyvät rajoitustoimenpiteet ja suositukset vuonna 2020 vaikuttivat suomalaisten lasten hengitystieinfektioiden epidemiologiaan. Tiedetään, että lapset sairastavat hengitystieinfektioita useammin kuin muu väestö, mutta keinoja sairastavuuden vähentämiseksi on tutkittu yllättävän vähän. Koronarajoitustoimenpiteet antoivat mahdollisuuden tarkastella, kuinka lasten hengitystieinfektioiden määrä muuttui erilaisten rajoitusten ja suositusten myötä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Koronavirusta vastaan suunnattujen rajoitustoimenpiteiden myötä suomalaisten lasten hengitystieinfektioiden epidemiologia muuttui selvästi vuonna 2020 ja hengitystieinfektioiden määrä romahti monen viruksen osalta.
Kevään 2020 aikana, jolloin poikkeustila oli voimassa, erityisesti päiväkoti-ikäisten lasten päivystyskäyntien määrät vähenivät. Poikkeustilan aikana lasten hengitystieinfektioiden määrä väheni selvästi ja pysyi matalana vielä senkin jälkeen, kun kevään tiukkoja rajoitustoimenpiteitä kevennettiin. Vain rinovirusinfektioiden määrä alkoi nousta kesän aikana ja myöhemmin syksyllä myös koronavirusinfektioiden määrä nousi toisen aallon myötä.
Näimme myös selvän muutoksen lasten antibioottikuurien, astmalääkkeiden, korvien putkitusten ja nielu- sekä kitarisaleikkausten määrissä. Antibioottikuurien ja erityisesti avaavien astmalääkkeiden haut apteekeista vähenivät vuoden 2020 aikana. Myös korvien putkitusten sekä nielu- ja kitarisaleikkausten määrät vähenivät vuoden 2020 aikana. Nämä ilmiöt tukevat löydöksiämme siitä, että hengitystieinfektioiden määrä väheni merkittävästi vuonna 2020.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa pandemiatilanteissa tai niihin varautuessa, sillä tutkimus tuotti tietoa siitä, miten eri virukset käyttäytyvät erilaisten rajoitustoimenpiteiden aikana. Tulokset tuovat myös esille sen, että lasten hengitystieinfektioiden määrän merkittävä väheneminen voi näkyä hengitystieinfektioihin liittyvien lääkkeiden tarpeen vähenemisenä sekä myös tehtyjen korvien putkitusten sekä nielu- ja kitarisaleikkausten määrän vähenemisenä. Tämä luo lisää motivaatiota tutkia, kuinka päiväkoti-ikäisten lasten sairastelua voitaisiin vähentää myös pandemia-aikojen ulkopuolella. Jatkossa on myös tärkeää tutkia erilaisten toimenpiteiden pitkäaikaisia vaikutuksia virusten kiertokulkuun ja infektioiden esiintymiseen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus oli retrospektiivinen rekisteritutkimus, joka pohjautui kansallisista rekistereistä koottuun aineistoon. Aineisto koostui THL:n ja Kelan rekistereistä sekä osin käytettiin myös Mikkelin keskussairaalan, Jyväskylän keskussairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan rekistereitä. Tutkimusmenetelmien ja aineistotyypin valintaan vaikutti tavoitteemme tuoda vuoden 2020 epidemiologisia muutoksia julki jo koronapandemian aikana.
Lääketieteen lisensiaatti Marjut Haapasen väitöskirja Epidemiology of respiratory infections in Finnish children during the early phases of the COVID-19 pandemic(Suomalaisten lasten hengitystieinfektioiden epidemiologia COVID-19 pandemian alkuvaiheessa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Asko Järvinen HUSista ja Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marjo Renko Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Marjut Haapanen, marjue(a)student.uef.fi
