Logopedian koulutuksen avajaisia vietettiin Joensuun kampuksella lokakuun alussa. Paikalla ollut tuore henkilöstö oli silminnähden innostunut ja helpottunut, kun koulutus on viimein saatu Itä-Suomessa käyntiin ja menestyksekkäästi alkuun.
- Teksti Nina Venhe | Kuvat Varpu Heiskanen ja Nina Venhe
– Logopedian koulutuksen saaminen itäiseen Suomeen ei ole ollut mikään yksittäinen hanke, vaan taustalla on jo kauan ollut alueellinen kollektiivinen tahto. Täällä tunnetaan koulutuksen todellinen tarve ja merkittävä työvoimapula alalla, kertoo humanistisen osaston johtaja Risto Turunen.
Logopedia sijoittuu Itä-Suomen yliopistossa filosofisen tiedekunnan humanistiseen osastoon, ja se toteutetaan monitieteisessä yhteistyössä muun muassa kielitieteellisen puheentutkimuksen, lääketieteen eri oppialojen ja psykologian kanssa.
Koulutuksen lisäksi monitieteisyys korostuu logopedian alan tutkimustyössä ja rekrytoinneissa.
– Siksi olemme panostaneet siihen, että yhteistyö kentän toimijoiden kanssa käynnistyy luontevasti jo opintojen alusta alkaen. Koulutuksessa huomioimme kattavasti tutkimukselliset, koulutukselliset ja työelämälähtöiset vaatimukset.
Itä-Suomen yliopiston logopedian koulutuksessa aloitti tänä syksynä 25 uutta opiskelijaa, kun ensisijaisia hakijoita oli 833. Kiinnostus logopedian tutkintokoulutukseen ja sen myötä puheterapeutin ammattiin on valtakunnallisestikin suurta. Ensimmäiset logopedian koulutuksen maisterit valmistuvat Itä-Suomen yliopistosta arviolta vuonna 2026.
– Positiivista on, että hakijoita oli erittäin paljon Itä-Suomen alueelta. Se lupaa toivottavasti sitä, että he jäävät valmistuttuaankin alueelle töihin.
Monipaikkaisuutta jo opintojen aikana
Risto Turunen kertoo, että opettajien ja tutkijoiden rekrytointi oli aluksi haastavaa, ja sen eteen nähtiin paljon vaivaa.
– Kun saimme professori Marja Laasosen koulutukseen mukaan, uskallettiin lopulta luottaa siihen, että koulutus todella alkaa täällä.
Laasosen mukaan logopediaan on saatu koottua todella pätevä, innostunut ja yhteen hiileen puhaltava henkilöstö.
– Lisäksi koulutuksella on mahtavat resurssit, mikä osaltaan motivoi meitä eteenpäin. Yliopiston, tiedekunnan ja osaston tuki on ollut erittäin vahvaa, ja olemme voineet keskittyä rauhassa koulutuksen suunnitteluun ja hiomiseen.
Suunnittelua varten on käyty läpi muun muassa muiden yliopistojen logopedian koulutusten opetussuunnitelmia ja vaatimuksia.
– Välimatkat ovat Itä-Suomessa pitkiä, joten työtä tullaan todennäköisesti tulevaisuudessa tekemään monipaikkaisesti. Meidän etumme on, että kahden kampuksen yliopisto valmentaa monipaikkaisuuteen ja hybridityöskentelyyn jo opintojen aikana. Se on varmasti hyvä valtti ja taito myös tulevassa työelämässä.
Laasonen kertoo, että logopedian koulutus on kansainvälisellä mittapuulla mitattuna Suomessa erittäin laadukasta.
– Toiveena onkin, että voimme toimia esimerkillisenä koulutuksena Suomen rajojen ulkopuolellekin myös tutkimuksellisesti.
Yhteistyöverkostoja ja täydennyskoulutusta
Tärkeä osa logopedian yhteistyöverkostoa on harjoitteluverkoston rakentaminen logopedian kliinisiä harjoitteluita varten. Tätä varten on perustettu LogoTyö-hanke, jossa rakennetaan yliopiston ja kentän toimijoiden välinen monitieteinen yhteistyöverkosto.
– Lisäksi hankkeessa suunnitellaan täydennyskoulutusta kentällä työskenteleville puheterapeuteille yhteistyössä Jatkuvan oppimisen keskuksen kanssa. Puheterapeuteille on tällä hetkellä tarjolla verrattain vähän täydennyskoulutusta, joten vastaamme nyt osaltamme tähänkin tarpeeseen, kertoo suunnittelujohtaja Sirkku Ikonen-Hwang.
LogoLab-hankkeessa taas on rakennettu logopedian simulaatio-opetustilat sekä monitieteinen puheen ja kielen tutkimuksen laboratorio.
– Juuri nämä simulaatio-opetustilat huipputeknologialla varustettuine videoneuvottelu- ja tallennuslaitteineen mahdollistavat monipaikkaisen koulutuksen toteuttamisen. Tutkimuslaitteisto sisältää muun muassa artikulografin, EEG:n, EGG:n ja laadukkaat äänitys- ja videointilaitteet. Lisäksi laboratorioon rakennetaan niin sanottu hiljainen tila äänityksiä varten.
Varma työllistyminen
Ensimmäisen vuoden opiskelijat Meeri Rimpi ja Anniina Heinonen ihastelivat avajaisissa laboratorion laitteita sekä juuri viimeisen silauksen saaneita simulaatio-opetustiloja.
– Vaikka koulutus alkoikin vasta puolitoista kuukautta sitten, olemme jo nyt päässeet hyvin kosketuksiin alan kanssa. Ja näiden tilojen myötä kaikki konkretisoituu paremmin, Rimpi tiivistää.
Heinosen mukaan heille on alusta asti myös selvää se, että alalla on huutava työvoimapula, ja he tulevat valmistumaan suoraan ammattiin, joka työllistää.
– On turvallinen olo, kun tietää että töitä on tarjolla ja koulutus tähtää tiettyyn ammattiin.
Rimpi on kotoisin Raisiosta ja Heinonen Lempäälästä. Heidän mukaansa on vielä liian aikaista sanoa, minne he tulevat opintojen jälkeen sijoittumaan. Heinosta kiinnostaisi mahdollisesti työskentely sairaalassa.
– Eikä tutkimustyökään ole kohdallani poissuljettua. Se on alkanut kiehtoa jo nyt heti alkuvaiheessa, kertoo Rimpi hymyillen.
