Luovuus ja ongelmanratkaisukyky avaintekijöitä tulevaisuudessa – käsityötieteissä taitoja opitaan käytännön kautta

– Käsityö on tieteen alana uutta luova ja kehittävä. Siinä yhdistyvät luonnollisesti käytännön tekeminen, uuden oppiminen ja vuorovaikutus, kuvailee käsityötieteen professori Sirpa Kokko käsityötieteen ominaisuuksia ja hyötyjä kesken lankojen värjäysprosessin.

Samalla hän opastaa muita osallistujia prosessin seuraavasta vaiheesta sekä siitä, miten lankoihin saadaan tietty sävy.

Lankojen värjääminen on olennainen osa kansainvälistä tapaamista STEAM-pedagogiikan puitteissa. STEAM on lyhenne sanoista science, technology, engineering, art ja mathematics. Se on monitieteinen, ongelmanratkaisukeskeinen ja käsityöllistä tekemistä sisältävä lähestymistapa, joka mahdollistaa eri oppiaineiden yhdistelyn. Suomessa STEAM-opetusta hyödynnetään esimerkiksi juuri käsityön oppiaineessa. 

– Ja lankojen värjääminen onkin tästä hyvä esimerkki, sillä värjäämiseen liittyvässä prosessissa pääsemme helposti ja konkreettisesti STEAMin ytimeen. Prosessissa yhdistyvät luonnollisesti suunnittelu- ja ongelmanratkaisutaidot sekä teoreettisen tiedon yhdistäminen käsillä tehtävään värjäykseen ja esteettisiin valintoihin, Kokko kuvailee tehtävän monipuolisuutta. 

Ja kuin huomaamatta osallistujat neuvottelevat yhdessä lankojen värimaailmasta, pohtivat työnkulkua, tutustuvat värjäykseen liittyvään kemiaan, mittaavat yhdessä ph-arvoja ja arvioivat materiaalikustannuksia. 

– STEAM kytkeytyy myös osaksi tulevaisuuden työelämää, kun opiskelijoita ja oppilaita rohkaistaan työskentelemään ja ratkaisemaan ongelmia ryhmissä. Lisäksi heitä kannustetaan ajattelemaan kriittisesti ja valmennetaan näin kohtaamaan tulevaisuuden viheliäisiksikin kutsuttuja ongelmia, Kokko tiivistää.

Konkreettinen opiskelu lisää ymmärrystä

Teknisen työn luokassa puolestaan ryhmä vierailijoita on tehnyt kokeiluja teknologiapajassa sähköopin puitteissa. Iloiset kiljahdukset täyttävät työtilan, kun valmiit robotit saadaan toimimaan – ja ne ovat myös esteettisesti hauskoja. 

– Tässä projektissa yhdistyvät muun muassa monialainen osaaminen ja kyky soveltaa tietoja käytännössä. Työssä on tarvittu insinöörimäistä ajattelua, mutta toisaalta myös hyvin luovaa otetta. STEAM-opetustapa tukee kaikkea tätä, taustoittaa vanhempi yliopistonlehtori Kari Sormunen.

Näinkin konkreettinen opiskelu myös auttaa oppijoita ymmärtämään, miten eri tiedon- ja taidonalat linkittyvät toisiinsa ja miten niitä voidaan soveltaa reaalimaailman ongelmien ratkaisemiseen. Oppiminen tapahtuukin STEAM-opetuksessa usein projektien sekä käytännön ongelmanratkaisun kautta varsin oppijalähtöisesti. 

– Tämä tekee oppimisesta konkreettista ja on näin ollen myös mielekkäämpää. Ja taiteiden sisällyttäminen teknisempiin projekteihin kannustaa osaltaan innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen, summaa Sormunen.

Opiskelijat mukana tutustumassa käytänteisiin

Käsityötieteisiin liittyvän kansainvälisen vierailun taustalla on kaksi hanketta. DigiSTEAM (Digital learning in STEAM pedagogy for the Equity of Education) on Helsingin yliopiston käsityötieteen yksikön koordinoima hanke, jossa Itä-Suomen yliopiston käsityötieteen yksikön lisäksi mukana on Stellenboschin yliopisto Etelä-Afrikasta. Hankkeen tavoitteena on kehittää digitaalista STEAM-pedagogiikkaa Suomessa ja Etelä-Afrikassa. 

FinnUruSTEAM (The Finnish-Uruguayan partnership for fostering STEAM approach for fostering STEAM approach in teacher education) taas on Itä-Suomen yliopiston STEAM-tutkimusryhmän koordinoima hanke, jossa partnereina ovat mukana Jyväskylän yliopiston Innovative Learning Environments -tutkimusryhmä sekä Uruguaysta Facultad de Ciencias Agrarias de la Universidad de la Empresa. Hanke tähtää STEAM-opetuksen ja oppimisen yhteiskehittelyyn sekä hyvien käytänteiden jakamiseen opettajankoulutuksen kontekstissa.  

– Tämä on ollut todella mielenkiintoinen matka ja tutustuminen toiseen kulttuuriin, luontoon sekä suomalaiseen opettajankoulutukseen ja opetustapoihin, kertoo opiskelija Simon van Eeden Stellenboschin yliopistosta. 

Hän värjää lankoja pienryhmässä Helsingin yliopistosta tulleen opiskelijan Jaakko Mansikka-ahon kanssa, ja keskustelu käy vilkkaana sekä projektin että opiskelun osalta. Mansikka-aholta on valmistumassa hankkeen puitteissa pian pro gradu -tutkielma. 

Van Eeden kertoo, että STEAMiin pohjautuvat opetustavat voisivat hyvin toimia myös Etelä-Afrikassa. Vaikka maassa ei olekaan olemassa käsityötä erillisenä oppiaineena, on STEAMin monitieteiset periaatteet helppo yhdistää muihinkin aineisiin ja aloihin.

– Kotimaassani toki on otettava huomioon myös taloudelliset rajoitteet, joten mielestäni on hienoa, että näissä projekteissa huomioidaan myös kierrätys. Vastaavia oppimiskokemuksia voi näin toteuttaa huokeammilla ja yksinkertaisemmilla materiaaleilla ja samalla huomioida kiertotalous sekä oma kulttuuri. 

Samoja ajatuksia kuuluu myös viereisistä ryhmistä. Vaikka Etelä-Afrikassa ja Uruguayssa ei opetusmateriaaleihin ole käytössä yhtä paljon rahaa kuin Suomessa, ideoidaan tulevia projekteja kotimaissa silti innokkaasti. 

– Yksi STEAMin näkökulma onkin saada kunkin kulttuurin omat perinteet lomittumaan käsityöllisiin menetelmiin. Esimerkiksi Uruguayssa pitämässämme työpajassa paikalliset osallistujat kehittivät monia ideoita siihen, miten integroida oman kulttuurin elementtejä opetukseen ja koulutukseen ja vieläpä hyvin pienillä resursseilla, Kokko kehuu. 

Taloudellisten resurssien lisäksi tarvitaan asenteiden muuttumista

Kansainväliset vieraat eivät siis pelkästään tutustu suomalaisiin tapoihin ja pedagogiikkaan, vaan tietoja ja taitoja vaihdetaan vastavuoroisesti. Biologian opettaja Verónica Perrone Universidad de la Empresasta on ollut positiivisen hämmästynyt suomalaisesta kulttuurista.

– Yleisesti ottaen täällä on erittäin siistiä ja kaunista, ja kulttuurin ja sivistyksen arvostus näkyy joka asiassa. Olen hämmentynyt esimerkiksi siitä, miten jo muutaman ensimmäisen päivän aikana olen nähnyt lukevia ihmisiä joka paikassa. En muista nähneeni, että Uruguayssa kukaan lukisi kirjaa julkisilla paikoilla.

Koulutukseen liittyvien tilojen, materiaalien ja infrastruktuurin osalta hän sanoo Uruguayn olevan paljon Suomea jäljessä.

– Mutta kyse ei ole maassamme pelkästään rahasta, vaan myös ajattelutavoista. Uruguayssa monen asian pitäisi muuttua, jotta voisimme koulutuksen osalta saavuttaa samankaltaisia asioita kuin Suomessa. Otamme nyt ensimmäisiä askeleita STEAMin osalta, mutta suurempaa koulutukseen liittyvää murrosta varten tarvitsisimme muutosta etenkin asenteissa, Perrone tiivistää.  

Tietoja ja taitoja molempiin suuntiin

Yleisesti ottaen vierailua Suomeen pidettiin silmiä avaavana sekä koulutuksen, kulttuurin että pedagogiikan osalta. Materiaalien innovatiivinen käyttö, oppilaiden osallistaminen, luovuuden ja itseilmaisun huomioiminen sekä ryhmätyöskentelyn arvostaminen nostettiin esiin sellaisina asioina, joita halutaan vaalia tulevaisuudessa myös omassa työssä. 

– Ja vaikka meillä on moni asia Suomessa muihin verrattuna todella hyvin, niin aina meiltäkin löytyy kehitettävää. Voisimme mielestäni huomioida opetuksessa ja koulutuksessa entistäkin voimallisemmin yhteiskuntavastuun sekä viritellä vahvempia verkostoja yliopiston ulkopuolellekin esimerkiksi yritysten suuntaan, summaa Kokko vierailun antia.
 

DigiSTEAM- ja FinnUruSTEAM -hankkeet saavat rahoituksensa Opetushallituksen Team Finland Knowledge (TFK) -ohjelmasta, jonka tarkoituksena on luoda ja vahvistaa suomalaisten korkeakoulujen yhteistyötä TFK-verkostoon valittujen kohdealueiden ja -maiden kanssa sekä kehittää yhteistyöhön uudenlaisia toimintamalleja. Lisätietoja TFK-ohjelmasta löytyy osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/tfk-ohjelma 

Lisätietoja:
STEAM-tutkimusryhmän sivut