Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Voikukkia hiekkatien pientareella

Maaseudussa arvostetaan hyvän elämisen puitteita sekä monimuotoista luonnonympäristöä

Maaseudun vahvuuksia ovat Kaakkois-Suomessa keväällä toteutetun kyselytutkimuksen perusteella erityisesti maaseutualueiden turvallisuus, hyvät elämisen puitteet, monimuotoinen luonnonympäristö sekä etätyömahdollisuudet. Tutkimusraportti on juuri julkaistu.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maaseudun tilaa, kehitystä ja tulevaisuutta on tarkasteltu Maaseutuluotain-tutkimuksessa. Luotaimessa yhdistetään monipuolista tilastotietoa ja maaseudun toimijoiden kokemuksia. Tutkimusraportin tietoja hyödynnetään uuden ohjelmakauden alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmistelussa.

Tulevaisuudenuskoa tarvitaan

Maaseudussa tunnistetaan monia vahvuuksia ja niiden kehittäminen nähdään tärkeänä. Edistämistä  kaivataan esimerkiksi lähiruoan saatavuudessa, tietoliikenneyhteyksissä sekä luontomatkailussa. Myös arjen peruspalvelujen sekä paikkariippumattoman työnteon turvaaminen nousevat listalla korkealle. Sen sijaan yritysten tilanne, niiden kansainvälistyminen sekä mahdollisuudet osaamisen uudistamiseen koetaan heikoiksi. Matalia arvosanoja saivat myös maaseutualueiden markkinointi asuinpaikkoina ja maaseudun kehittämisvälineiden tuntemus. Maaseudun painoarvo alueen kehittämisessä nähtiin heikkona.

– Maaseutuluotain viestii siitä, että Kaakkois-Suomen maaseutu kaipaa tulevaisuudenuskoa. Olisikin syytä pohtia, mikä on maaseudun kehittämisen kärki Kaakkois-Suomessa. Sehän voisi olla tietyntyyppisen liiketoiminnan tai toimintatavan ympärille kietoutuva verkostokin, rakentuen vaikkapa ympäristön, energian, lähiruoan tai luontomatkailun ympärille. Monipuolinen Kaakkois-Suomen maaseutu voisi hyötyä myös maaseutujen erilaisiin rooleihin perustuvasta kehittämisestä, tiivistää projektitutkija Pasi Saukkonen.

Maaseutuluotaimen tulokset kertovat hyvin siitä, mihin asioihin maaseudun kehittämistoimia tulee jatkossa erityisesti kohdentaa. Tuloksia hyödynnetään varsinaisesti uuden ohjelmakauden alueellisessa valmistelussa, mutta jo tulevina kahtena siirtymävuonna (2021–22) voimme suunnata toimia tutkimuksessa esiin nousseisiin kehittämiskohteisiin. Maaseudun yrittäjyyden monipuolinen vahvistaminen on ensisijainen tavoite, kommentoi ELY-keskuksen maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen.

Maaseutuluotaimen on kehittänyt Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Tutkimuksen tilasi Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Tutkimukseen osallistui alueellisesti kattavasti ja eri toimintasektoreita edustaen liki 270 henkilöä. Tutkimusta varten koottiin laaja tietoaineisto.

Lisätiedot:
Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, projektitutkija Pasi Saukkonen, puh. 050 464 2534, etunimi.sukunimi(at)uef.fi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maaseutupalvelut, yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen, puh. 0295 029 078, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi