Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurannat toteutettiin talvella 2017–2018 ensimmäistä kertaa yhtä aikaa sekä maistereille että tohtoreille. Molemmilla ryhmillä korkeakoulututkinto on tukenut vahvasti työllistymistä.
- Koulutuksen koetaan antaneen hyvän pohjan urakehitykseen. Sen lisäksi työelämässä korostuu käytännön taitojen ja vuorovaikutuksen merkitys, kertoo Aarresaari-verkoston uraseurantaryhmän puheenjohtaja Eric Carver Helsingin yliopistosta.
Maistereilla työllistyminen vahvaa monien urapolkujen avulla
Maisterien uraseurannassa olivat mukana kaikki vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon tai ns. päättyvän alemman tutkinnon suorittaneet kaikista 14 yliopistosta Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Kyselyn vastausprosentti oli 38 %.
Vastaajista 92 % oli vastaushetkellä työssä. Työttömänä oli 3 %. Koko valmistumisen jälkeisen työuran aikana 38 % oli ollut yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa ja 37 %:lla oli ollut useita työnantajia, mutta ei juuri katkoksia.
- Työuran poluissa valmistumisen jälkeen on alakohtaisia eroavaisuuksia, mutta kaikilla aloilla työllisyysaste on viiden vuoden jälkeen vahva, yli 83 prosenttia, toteaa maisterien tulosten raportoinnista vastannut projektisuunnittelija Ari Kurlin Tampereen yliopistosta.
Viisi vuotta sitten korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat vahvasti tyytyväisiä tutkintoonsa ja työuraansa. 85 % pystyy hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja hyvin nykyisessä työssään ja 87 % suosittelisi koulutustaan muille. Kolmannes kuitenkin näkee, ettei koulutus pelkästään antanut riittäviä valmiuksia työelämään.
Yliopisto-opintojen nähdään kehittäneen useimmin kykyä oppia ja omaksua uutta, tiedonhankintataitoja ja teoreettista osaamista. Nykyisessä työssä tärkeimpiä ovat kyky oppia ja omaksua uutta, itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus sekä yhteistyötaidot.
- Suurin kuilu opinnoista saadun osaamisen ja työelämän tarpeiden välillä ilmenee neuvottelutaidoissa, stressinsietokyvyssä sekä organisointi- ja koordinointitaidoissa, Kurlin kertoo.
Alan substanssiosaamisen lisäksi vastaajat kannustavat nykyisiä opiskelijoita kehittämään työelämässä tarvittavia yleistaitoja: yhteistyö- ja esiintymistaitoja, stressinsietokykyä, verkostoitumista ja käytännön osaamista. Onnistuneet koulutusvalinnat ja yhteys opitun soveltamiseen käytännössä auttavat hahmottamaan opintojen tuomaa osaamista ja siivittävät eteenpäin myöhemmin elämässä.
Tohtorin tutkinnolla edetään vaativiin asiantuntijatehtäviin
Tohtoreiden uraseuranta toteutettiin samaan aikaan ja samalla tavalla maistereiden uraseurannan kanssa. Kohderyhmänä olivat vuonna 2014 tohtoroituneet. Vastausprosentti oli 43 %.
Kyselyhetkellä 93 % vastaajista oli töissä ja työttömänä 4 %. Yleisimmin työn pääasiallinen luonne oli tutkimuksen tekoa, näin oli 40 %:lla vastaajista. Seuraavaksi useimmiten työtehtävät liittyivät opetukseen tai kasvatukseen (13 %) tai suunnittelu- ja kehitystehtäviin (13 %). Tohtoroituneet sijoittuivat monipuolisesti eri työnantajasektoreille; 38 % yliopistosektorille, yrityksiin 23 % ja muille sektoreille loput 39 %.
Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä tohtorin tutkintoonsa työuransa kannalta ja 41 % koki olevansa tavoitteidensa mukaisella työuralla. Tohtorin tutkinnon suorittaminen oli ollut työn vaatimuksena tai edellytyksenä joka toiselle vastaajista.
Tohtoroitumisella oli myös muita myönteisiä vaikutuksia vastaajien työtehtäviin ja koettuun työmarkkina-asemaan. Yli puolet vastaajista oli saanut tohtorin tutkinnon ansiosta vaativampia ja mielekkäämpiä työtehtäviä, lisää palkkaa tai paremman aseman työpaikalla.
- Valtaosa vastaajista myös koki, että pystyi hyödyntämään nykyisessä työssään tohtorikoulutuksessa oppimiaan tietoja ja taitoja. Nykyisen työn myös koettiin useimmiten vastaavan vaativuudeltaan hyvin tohtorin tutkintoa, kertoo tohtorien tulosten raportoinnista vastannut suunnittelija Outi Suorsa Itä-Suomen yliopistosta.
Parhaiten tohtorikoulutuksen koettiin kehittäneen omaan tutkimusalaan liittyvää osaamista, seuraavaksi eniten metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvää osaamista. Vähiten taas koulutuksen koettiin kehittäneen tieteellisen viestinnän taitoja. Noin kolmasosa vastaajista oli tätä mieltä. Tämä tuli myös esille kysyttäessä, mitä osaamista vastaaja tarvitsee nykyisessä työssä; kielitaito tuli useimmiten esille, samoin mainittiin esiintymistaidot sekä kyky luoda ja ylläpitää verkostoja.
Seminaarissa julkaistiin myös yhteenveto Kandipalautteesta
Maisterien ja tohtorien uraseurantakyselyiden tulokset julkistettiin Aarresaari-verkoston uraseurantaryhmän ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn järjestämässä palauteseminaarissa Helsingin yliopistolla torstaina 7.6. Tilaisuudessa julkistettiin myös yhteenveto vuosina 2014–2016 kerätystä Kandipalautteesta.
Kandipalaute on yliopistojen yhteinen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely kandidaatin tutkinnon tai vastaavat opinnot suorittaneille. Palautteeseen on osallistunut kolmen vuoden aikana noin 31 600 opiskelijaa, joilta on kysytty kokemuksia muun muassa hyvinvoinnista, opintojen ohjauksesta ja vuorovaikutuksesta yliopistoissa. Kandipalautteen yhteenvetoon voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.unifi.fi/kandipalaute.
Lisätietoja:
Ari Kurlin, projektisuunnittelija (maisterien uraseuranta)
Tampereen yliopisto
puh. 050 4067419
Outi Suorsa, suunnittelija (tohtorien uraseuranta)
Itä-Suomen yliopisto
puh. 0294 458 343
Marko Niemi, johtava asiantuntija (kandipalaute)
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
puh. 050 370 7560