Ympäristön mikrobiologiset prosessit osana ilmaston lämpenemistä
Biogeokemian tutkimusalalla ovat tällä hetkellä hyvin voimakkaasti esillä maatalousmaiden kasvihuonekaasupäästöjen hillintä ja hiilineutraaliin ravinnontuotantoon pyrkiminen, sanoo BioGeoKemian tutkimusryhmän professori Marja Maljanen.
Marja Maljanen oli jo opiskeluaikanaan kiinnostunut mikrobien merkityksestä ympäristössä.
— Aloitin ympäristöhygienian opinnot vuonna 1985 Kuopion yliopistossa ja valmistuin maisteriksi vuonna 1991. Pro gradu -työni aihe oli sisäilman homeet. Erinäisten vaiheiden kautta päädyin ulkoilmaan ja tutkimaan maaperästä tulevia kasvihuonekaasuja ja niiden taustalla olevia mikrobiologisia prosesseja, Maljanen kertoo.
— Opiskelualan valinta oli oikeastaan kompromissi, koska ensisijaisena hakukohteenani oli biologia, johon en ensimmäisellä yrittämällä päässyt. Sain kyllä opiskelupaikan kemiaan ja geologiaan, mutta päädyin lopulta kuitenkin Kuopioon.
Valmistumisen jälkeen Maljanen oli töissä monenlaisissa työpaikoissa Suomessa ja Norjassa, muun muassa yrityksissä, teollisuudessa ja terveystarkastajan sijaisena, sekä tutkimusapulaisena silloisessa KTL:ssä.
— Tutkimustyö kuitenkin kiehtoi minua eniten ja kuulostelin mahdollisuuksia aloittaa väitöskirjatyötä Kuopiossa. Vuonna 1996 emeritusprofessori Pertti Martikainen sai viljeltyjen suopeltojen kasvihuonekaasuja käsittelevään EU-hankkeeseen rahoituksen, ja minulle tuli mahdollisuus aloittaa väitöskirjatyö tässä hankkeessa. Väitöskirjani valmistui vuonna 2003 kahden äitiysloman tauottamana, jonka jälkeen työskentelin useassa maaperän kasvihuonekaasupäästöjä käsittelevässä hankkeessa.
Biogeokemian tutkimusalalla ovat tällä hetkellä hyvin voimakkaasti esillä maatalousmaiden kasvihuonekaasupäästöjen hillintä ja hiilineutraaliin ravinnontuotantoon pyrkiminen.
— Nämä aiheet ovat tuoneet tutkimusrahoitusta, ja meneillään on useita hankkeita Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipaikan kanssa. Yhteistyö LUKEn kanssa on jatkunut jo noin 20 vuotta ja mahdollistaa puitteet korkeatasoiseen nurmien hiilen ja typenkiertoon liittyvään tutkimukseen, hän toteaa.
— Aiemmin minulla on ollut yhteisiä hankkeita myös metsiin, erityisesti suometsiin ja metsitettyihin peltoihin ja niiden kasvihuonekaasutaseisiin liittyen LUKEn Kannuksen toimipaikan kanssa (ent. Metla), mutta valitettavasti tämänkin tutkimusaseman lakkauttaminen on lopettanut nämä kuviot. Saman kohtalon on kokenut moni muukin tutkimusasema, joiden kanssa olen ollut yhteistyössä.
Toinen melko uusi tutkimusaihe on ollut maaperän typpihapoke(HONO)-päästöt, johon Maljanen sai Suomen Akatemian hankerahoituksen vuosille 2015–2020.
— Aihe on mielenkiintoinen, koska HONO-kaasulla on merkittävä rooli ilmakehän kemiassa, ja kaasun maaperäpäästöt ovat edelleen hyvin huonosti tunnettuja. Toivon mukaan saan myös jatkorahoituksen tähän aihepiiriin. Teen edelleen yhteistyötä Islannin maatalousyliopiston kanssa, olemme julkaisseet useita artikkeleita liittyen vulkaanisen maaperän kasvihuonekaasupäästöihin. Tämän kesän tutkimusvierailu Islantiin kuitenkin valitettavasti peruuntui koronan vuoksi.
Lisätietoja: Professori Marja Maljanen, p. 040 355 3587, marja.maljanen (a) uef.fi
MARJA MALJANEN
Itä-Suomen yliopiston Marja Maljanen ekologisen ympäristötieteen professoriksi 1.8.2020–
S. 1966, Jyväskylä
Filosofian tohtori 2003, Kuopion yliopisto
Apulaisprofessori (Tenure Track) 2012-2020
Suomen Akatemian post doc -tutkija, 2009–2010
Tutkija, Islannin maatalousyliopisto, 2008
Kuopion yliopiston/Itä-Suomen yliopiston dosentti
Työtehtävät: Maljanen on toiminut useissa tehtävissä yrityksissä, teollisuudessa ja terveystarkastajan sijaisena, sekä tutkimusapulaisena silloisessa KTL:ssä