Professori Marjut Roposen tutkimuksen keskiössä ovat aina olleet hengitettävät altisteet, ja erityisesti se, miten ne vaikuttavat lasten terveyteen. Raskauden aikaista altistumista on tutkittu vieläkin vain vähän.
Ympäristön muutos voi vaikuttaa terveyteemme ennakoimattomasti
Ympäristöaltisteiden toksikologiassa tutkitaan erilaisia ympäristössä olevia altisteita, jotka voivat heikentää terveyttämme. Toisaalta osa altisteista on myös hyödyllisiä ja terveyttämme turvaavia.
– Ympäristö, esimerkiksi siitepölyilmasto on muuttumassa. Selvitämme parhaillaan miten tämä tulee vaikuttamaan Suomessa. Aiheesta on tehty paljon tutkimusta muualla, mutta Suomessa ennuste on erilainen. Meillä heinäallergioiden merkitys tulee korostumaan. Suomen kesät ovat ilmastonmuutoksen myötä paitsi lämpimämpiä, myös sateisempia, ja nämä olosuhteet suosivat erityisesti heinien kukintaa, Roponen sanoo.
Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa selvitetään tulevaisuuden olosuhteissa heinien allergeenisuuden muuttumista. Roposen tutkimusryhmä on tehnyt kasvatuskammiokokeita laboratoriossa. Tulosten mukaan samassa siitepölymäärässä voi olla tulevaisuudessa jopa tuplasti enemmän allergeenejä.
Siitepölyallergiaa aliarvioidaan helposti, vaikka se koskettaa yli miljoonaa suomalaista.
Marjut Roponen
Professori
– Jo nyt monella on vuosittain vaikea tilanne parin kuukauden ajan, kun lääkkeet eivät enää tehoa allergiaoireisiin toivotulla tavalla. Tämä heikentää elämänlaatua, mutta maksaa myös paljon rahaa yhteiskunnalle, Roponen muistuttaa.
Hänen mukaansa on tärkeää katsoa ilmiötä eteenpäin, ja selvittää, voisiko siitepölyallergian hoitoa sopeuttaa. Täsmällisemmistä siitepölyennusteista voisi myös olla apua. Niihin tarvittavia havainnointilaitteita hankkeessa kehittää parhaillaan Ilmatieteen laitos.
Ilmansaasteiden vaikutuksia vauvojen terveyteen on tutkittu vasta vähän
Roponen on jo pitkään tehnyt yhteistyötä kiinalaisten tutkimuskumppaniensa kanssa. Kiinassa olisi ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia laajasti teollisuuskaupungissa syntyvien lasten altistumista ilmansaasteille.
– Siellä voisi tutkia äidin ja lapsen monialtistumista, eikä pelkästään ilmansaasteita, vaan myös ravinnon ja juomaveden kautta tapahtuvaa altistumista, hän kertoo.
– Olen haaveillut tällaisen hankkeen toteuttamisesta jo pitkään, mutta maailmanpoliittinen ja pandemiatilanne ovat rajoittaneet erityisesti Kaakkois-Aasiaan kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Ilmansaasteiden vaikutuksia on tutkittu paljon vanhemmilla ihmisillä, mutta jostain syystä lapset ovat unohtuneet tutkimuksen fokuksesta.
Kiina-hankkeen toteutuessa Roposen tehtävänä on vastasyntyneiden tulehdustilan, sekä immunologisen järjestelmän säätely- ja toimintahäiriöiden tunnistaminen. Raskaudenaikaisen altistumisen, vastasyntyneistä mahdollisesti havaittavien muutosten ja kohonneen sairastumisriskin väliset yhteydet selvitetään yhteistyössä epidemiologien, altistumisen- ja riskinarvioijien kanssa.
Ihmisten, erityisesti vauvojen terveyden tutkiminen on herkkä ala, ja siksi tutkimuksissa tehdään yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Suomessa äidit ovat innokkaasti mukana tutkimuksissa, koska he haluavat tietoa ja kokevat, että se hyödyttää heitä itseään.
– On erittäin kiinnostavaa tietää, missä vaiheessa raskautta vaikutukset ovat haitallisimpia. Odottaville äideille voitaisiin esimerkiksi antaa neuvolasta ohjeita raskauskuukausista, jolloin ei kannata matkustaa korkeampien ilmansaastepitoisuuksien alueille, Roponen miettii.
– Pitkällä tähtäimellä tutkimukset voisivat tuottaa tietoa siitä, mitä päästöjä rajoittamalla voidaan tehokkaimmin suojella syntymättömien lasten terveyttä.
MARJUT ROPONEN
- Professori, ympäristöaltisteiden toksikologia, Itä-Suomen yliopisto 1.8.2022–
- Farmasian tohtori, toksikologia, Kuopion yliopisto, 2002
- Dosentti, ympäristöaltisteiden immunotoksikologia, Itä-Suomen yliopisto, 2011
TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT
- Apulaisprofessori (tenure track), ympäristöaltisteiden toksikologia, Itä-Suomen yliopisto, 2018–2022
- Yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, 2011-2018
- Postdoctoral researcher, Telethon Institute for Child Health Research, Laboratory of Cell Biology, Perth, Australia, 2005-2007
- Tutkijan ja post-doc-tutkijan tehtävät, Kansanterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 1998-2005, 2007-2011
- Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen varajohtaja, Itä-Suomen yliopisto, 2021–
