Tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kestävän luontomatkailun käsite on yksi avain matkailun ja luonnonsuojelun välisten ristiriitojen sovittamiseksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Kolin kansallispuiston perustamiseen liittynyttä ympäristökonfliktia ja sen ratkaisemisessa hyödynnettyä ajatusta kestävästä luontomatkailusta. Kolilla kestävä luontomatkailu on osoittautunut käytännölliseksi työkaluksi ristiriitojen ratkaisemisessa.
– Kestävän luontomatkailun periaatteiden omaksuminen auttoi kansallispuiston johtoa luonnonsuojelullisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kestävyydessä huomioitiin myös paikallisten asukkaiden ja yritysten toiveet matkailun ja talouden kehittämisestä, mikä kasvatti kansallispuistolle myönteisiä asenteita Kolilla, tutkija Jani Karhu toteaa.
Tourism Geographies -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa haastateltiin Kolin kansallispuiston johtoa ja suunnittelijoita sekä analysoitiin paikallisista sanomalehdistä koottua lehtiaineistoa. Kansallispuistot ovat luonnonsuojelun keskeinen muoto ja yksi luontomatkailun tunnetuimmista instituutioista maailmanlaajuisesti.
Kolin kansallispuisto perustettiin vuonna 1991. Sitä ennen Kolilla oli keskusteltu kiivaasti siitä, tulisiko aluetta kehittää nykyaikaiseksi massaturismin kohteeksi vai suojella ainutlaatuista kansallismaisemaa ja luontoa. Kolilla konfliktia lähdettiin ratkaisemaan kestävän luontomatkailun keinoin.
– Työpaikkojen lisääminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen, matkailijatyytyväisyyden takaaminen sekä paikalliskulttuurin ja vallitsevien sosiaalisten reunaehtojen huomioiminen ovat osa kestävä matkailua. Näitä kaikkia tulisi kehittää tasapuolisesti.
Talouden korostuminen ruokkii uusia ristiriitoja
2000-luvun alkupuolella kestävän luontomatkailun käsitteestä tuli laajemmin osa suomalaisten kansallispuistojen suunnittelua ja hoitoa. Nykyään myös matkailun kehittäjät hyväksyvät sen periaatteet laajasti. On kuitenkin merkkejä siitä, että kestävän luontomatkailun avulla ’viherpestään’ laajoja matkailun kehittämishankkeita. Viime vuosina myös Kolilla on herätetty henkiin aiempien vuosikymmenten epäonnistuneita laajoja matkailun kehittämissuunnitelmia.
– Tällaiset talouteen pohjautuvat ajatukset kestävyydestä työntävät kestävän luontomatkailun ajatusta pois luonnosta itsestään ja tarjoavat pohjaa uusille ristiriidoille, Karhu sanoo.
Historiatietoisuus ja kulttuuriperintö nousemassa osaksi luontomatkailua
Tutkimus on osa Koneen säätiön rahoittamaa Lively Border: The Nature Tourism and History Politics in the Finnish-Russian-Norwegian Border Region -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan historiallisia kohteita ja suojelualueita Suomen, Venäjän ja Norjan raja-alueilla. Historiatietoisuus ja kulttuuriperintö ovat vasta tulossa osaksi luontoperintöön rakentuvaa ekomatkailukonseptia suomalais-venäläisellä vihreällä vyöhykkeellä.
– On mahdollista, että tulevaisuudessa meillä on laajoja Green Parks -tyyppisiä suojelualueita, joista ihmisiä ei ole suojeltu pois, vaan niissä korostuu luonnon kanssa seurustelu, puuhailu ja vuorovaikutteinen yhdessäolo ja hyvinvointi, toteaa hankkeen johtaja, professori Maria Lähteenmäki.
Lisätietoja: Jani Karhu, puh. 050 324 6179, jani.karhu(at)uef.fi, UEF Connect, Maria Lähteenmäki, puh 050 372 7676, maria.lahteenmaki(at)uef.fi, UEF Connect
Tutkimusartikkeli:
Jani Karhu, Maria Lähteenmäki, Oona Ilmolahti & Alexander Osipov. From threat to opportunity: sustainability and tourism in Koli National Park. Tourism Geographies. An International Journal of Tourism Space, Place and Environment. 2020. https://doi.org/10.1080/14616688.2020.1812112
