Suomessa on kysyntää nykyistä laajemmalle melukoulutukselle sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla. Meluasioiden opiskelu kiinnostaa myös Itä-Suomen alueen oppilaitosten opiskelijoita, ilmeni Melukoulutuksen kehittämisen tarveselvitys -hankkeessa.
– Selvityksemme perusteella tuleva melukoulutus tulisi pyrkiä suunnittelemaan siten, että opinnot olisivat rakenteeltaan modulaarisia ja että osa opinnoista olisi mahdollista suorittaa verkossa. Melukoulutuksen olisi tärkeää kattaa laajasti meluun, erityisesti ympäristömeluun, liittyvät aihealueet, ja opetuksessa tulisi hyödyntää yliopiston ulkopuolisten melualan toimijoiden asiantuntemusta, hankkeen johtaja, professori Timo Lanki totesi.
Hankkeessa selvitettiin kansallisesti meluosaamiseen ja -koulutukseen liittyviä tarpeita yksityisellä ja julkisella sektorilla ja erityisesti kiinnostusta osallistua maksulliseen melukoulutukseen. Lisäksi hankkeessa selvitettiin alueellisesti melukoulutuksen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia oppilaitoksissa sekä melutoimijoiden verkostoitumistarpeita.
Koulutustarpeita kartoitettiin valtakunnallisesti ja alueellisesti
Selvitystä varten laadittiin kolme verkkokyselyä, joiden kohderyhmät olivat seuraavat: yksityiseltä sektorilta yritykset, julkiselta sektorilta kunnat ja valtiollisten organisaatioiden toimijat (kysely 1), viiden Itä-Suomen alueen oppilaitoksen koulutuspäälliköt (kysely 2) sekä kyseisten oppilaitosten opiskelijat (kysely 3). Lisäksi hankkeessa laadittiin Pohjois-Savon melutoimijoiden verkostoitumiseen liittyvä sähköpostikysely.
– Viime vuosina joukko melualan yrityksiä on lähestynyt Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitosta toiveenaan nykyistä laajempi melukoulutus. Melualan toimijat ovat kertoneet yliopistolle kokevansa hankaluuksia rekrytoida melualan asiantuntijoita. Rekrytointivaikeudet ja meluasiantuntijoiden puute voivat hankaloittaa meluongelmiin puuttumista ja rajoittaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia, tutkijatohtori Jani Leskinen kertoi.
Nykyistä laajemmalle koulutukselle on kysyntää
Yli 30 % yksityisen ja julkisen sektorin vastaajista kertoi, ettei ole koskaan saanut meluun liittyvää koulutusta, mutta samalla 85 % vastaajista kertoi tarvitsevansa lisäkoulutusta. Kyseisistä henkilöistä valtaosa oli kuntien työntekijöitä. Meluosaajien puutteen vuoksi rekrytointivaikeuksia kertoi kokeneensa 10 % kaikista vastaajista ja 16 % yrityspuolen vastaajista.
Vastaajista 89 % kertoi voivansa osallistua maksulliseen koulutukseen. Koulutusmuotoina toivottiin käytettävän varsinkin luento-opetusta sekä ohjattua mittaus- ja mallinnusraporttien tulkintaa. Vastaajista 73 %:n mielestä opetus voisi olla yhdistelmä verkko-opiskelua ja lähiopetusta.
– Koulutuksen toivottiin olevan monipuolista, modulaarista ja käytännönläheistä. Kysyntä oli suurinta 1–2 päivän koulutukselle; etäopiskelu nousi esille keinona lisätä koulutuksen tavoitettavuutta sekä pitää kulut matalina, nuorempi tutkija Antti Karjalainen mainitsi.
Vastaajista 19 % oli kiinnostunut osallistumaan asiantuntijana koulutuksen järjestämiseen Itä-Suomen yliopistossa. Erityisesti vierailijaluentojen antaminen ja opinnäytetyön tarjoaminen kiinnostivat vastaajia, mutta valmiuksia oli myös harjoitustöiden ohjaukseen ja työharjoittelupaikan tarjoamiseen.
– Kyselyn perusteella Pohjois-Savon alueella melun parissa toimivilla asiantuntijoilla on myös kiinnostusta lisätä keskinäistä yhteistyötä verkostoitumalla esimerkiksi tiedon vaihtoa varten. Itä-Suomen yliopistolta toivottiin mahdollisesti perustettavaan meluverkostoon koordinoijan ja kouluttajan roolia, Timo Lanki kertoi.
Meluasioiden opiskelu kiinnostaa myös oppilaitoksissa
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueiden oppilaitosten koulutuspäälliköistä 89 % kertoi, että meluasioita opetetaan osana muita kursseja.
– Toisaalta puolet opiskelijoista mainitsi, ettei ole suorittanut aiheeseen liittyviä opintoja, Jani Leskinen totesi.
Opiskelijoista 65 % toivoi nykyistä enemmän melukoulutusta, 73 % kertoi olevansa kiinnostunut suorittamaan jatkossa meluopintoja ja 79 % piti meluosaamista vähintään melko tarpeellisena. Koulutuspäälliköistä 44 % arvioi, että Itä-Suomen yliopiston opintoja on mahdollista sisällyttää osaksi heidän oppilaitostensa tutkintoja.
Lisätietoja: Tutkijatohtori Jani Leskinen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 355 2038, jani.leskinen (a) uef.fi
