Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kaasu nousee lämpölaitoksen piisistä

Mi­ten il­mas­ton­muutos vai­kut­taa ra­ken­nus­ten mik­ro­bi­kas­vuun?

Tut­ki­mus sel­vit­tää muut­tu­van mik­ro­bis­ton vai­ku­tuk­sia si­säil­maan

Kuinka ilmastonmuutos, rakennusmateriaalit ja suunnitteluratkaisut vaikuttavat rakennettuun ympäristöön ja sisäilman laatuun sekä asumisterveyteen vaikuttaviin mikroskooppisiin organismeihin? Tätä ryhdytään tutkimaan Jyväskylän yliopiston professori Phillip Wattsin johtamassa hankkeessa, joka keskittyy selvittämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia talorakenteiden suunnitteluun ja sisäilman terveyteen. Jyväskylän yliopisto sai tutkimuksia varten yli 400 000 euron rahoituksen Suomen Akatemialta. Kolmen yliopiston yhteinen konsortio sai tutkimuksia varten lähes miljoonan euron rahoituksen.

Tutkimuksessa Jyväskylän yliopisto tekee yhteistyötä Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Konsortio sai kaikkiaan lähes miljoonan euron rahoituksen. Itä-Suomen yliopistosta tutkimuksessa on mukana puumateriaalitieteen apulaisprofessori Antti Haapala ja Oulun yliopistossa yliopisto-opettaja Filip Fedorik rakenteiden ja rakentamisteknologian tutkimusryhmästä. Konsortion saama rahoitus kuuluu Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys –akatemiaohjelmaan. 

”Ihmiset viettävät suurimman osan elämästään sisätiloissa. Terveytemme riippuu rakennetussa ympäristössä kasvavien mikrosienten ja muiden mikrobien yhteisöistä ja niille tai niiden aineenvaihdunnan tuotteille altistumisesta”, sanoo Phillip Watts.

Ilmaston, rakennussuunnittelun ja materiaalien muutokset vaikuttavat talorakenteiden kosteuteen ja lämpötilaan eli mikroilmastoon ja niissä kasvavien mikroskooppisten organismien määrään ja laatuun. Ilmastomallit ennustavat, että rakennukset altistuvat mikrobikasvulle aikaisempaa suuremmassa määrin, ja tämä vaikuttaa asukkaiden ja rakenteiden terveyteen.

Tutkimuksessa Itä-Suomen yliopiston painopiste on uusien biopohjaisten rakennusmateriaalien ominaisuuksien selvittämisessä.

”Tutkimme, miten kosteuden ja lämpötilan muutokset vaikuttavat materiaaleihin ja siihen, miten ei-toivotut mikroskooppiset organismit niissä kasvavat", sanoo apulaisprofessori Antti Haapala Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimuksessa mikrobikasvustojen muutoksia tutkitaan keräämällä mikrobinäytteitä eri puolilta Suomea. Konsortio etsii parhaillaan yhteistyökumppania näytteiden toimittamiseen.

Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys –akatemiaohjelman toisen vaiheen haussa rahoituksen sai seitsemän tutkimuskonsortiota. Tutkimuskonsortioille myönnettiin yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Rahoitetut hankkeet käynnistyvät tammikuussa 2020.

Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai myös Eva Kallion osahanke, jossa tutkitaan vektorivälitteisiä infektiotauteja. Hanketta johtaa Helsingin yliopisto.

Linkki Suomen Akatemian tiedotteeseen:

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2019/kahdeksan-miljoonaa-euroa-ilmastonmuutoksen-ja-terveyden-valisen-yhteyden-tutkimukseen/

Lisätietoja:

Professori Phillip Watts, phillip.c.watts (a) jyu.fi
Yliopisto-opettaja Filip Fedorik, Filip.Fedorik (a) oulu.fi
Apulaisprofessori Antti Haapala, antti.haapala (a) uef.fi, puh. 044 520 2849
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen (a) jyu.fi, puh. 050 581 8351