Itsearviointitaitojen on havaittu olevan yksi keskeisimmistä taidoista jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Tämän seurauksena oppilaita tuetaan läpi peruskoulun arvioimaan itseään. Silti pienten lasten taitoa arvioida itseään on kyseenalaistettu. Tuore tutkimus osoittaa epäluulot turhiksi: ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilailla on merkittäviä valmiuksia arvioida omaa oppimistaan. Tällaista arviointia voidaan tukea mielikuvitusmaailmaan sijoittuvalla kuvalla.
Susanna Toikka selvitti väitöstutkimuksessaan peruskouluikäisten itsearviointitaitoja ja Arviointimaa-välineen kykyä helpottaa itsearviointia. Arviointimaa on mielikuvitusmaailmaan sijoittuva kuva, joka on opettajien ja tutkijoiden yhteistyössä kehitetty pedagoginen väline itsearviointitaitojen kehittämiseksi.
Toikan väitöstutkimuksen osatutkimus osoittaa 1.- ja 2.-luokkalaisten kykenevän reflektoimaan eli tietoisesti ja kriittisesti pohtimaan omia oppimiseen kohdentuvia tunteitaan Arviointimaata käyttäen.
– Mielikuvitusmaailma tarjoaa henkilökohtaisen kokemuksen, jota hyödyntämällä voi tunnistaa ja ilmaista omia tunteitaan sekä siten harjoitella reflektiotaitoa. Käytännössä Arviointimaa ja sen eri paikat herättävät mielikuvia, jotka muodostuvat reflektoidessa kertomukseksi, kertoo Toikka.
Arviointimaan avulla omaa oppimista ja ongelmanratkaisuprosessia voi kuvailla esimerkiksi labyrintistä ulos selviämisenä tai vuorelle kiipeämisenä.
Perusopetuksessa kehitettävä reflektiota
Perusopetuksen nykyisessä arviointikäytännössä oppilaat velvoitetaan arvioimaan itseään koulun aloittamisesta alkaen. Onnistunut itsearviointi kuitenkin vaatii paljon harjoittelua ja siinä tarvittavien taitojen kehittämistä. Pienten oppijoiden taitoon arvioida itseään luotettavasti on yleisesti suhtauduttu hyvin epäilevästi. Itsearvioinnin harjoittelun käytäntötavat ovat herättäneet paljon kysymyksiä opettajien keskuudessa.
Tutkimuksista tiedetään itsearvioinnin rakentuvan reflektiolle, minkä vuoksi myös pienimpien oppilaiden itsearviointivalmiuksia harjoitetaan kehittämällä reflektiota. Harjoittelun voi aloittaa tunnistamalla ja sanoittamalla omia tunteitaan.
– Reflektio on hyvin keskeinen taito muuttuvassa yhteiskunnassa. Reflektion varaan rakentuvat niin taito havaita oman osaamisen vahvuudet ja puutteet kuin taito kehittää osaamistaan itse tehtyjen havaintojen pohjalta, Toikka korostaa.
Hänen mukaansa erityisesti pienten oppijoiden kohdalla on tärkeää hyödyntää konkretiaa, kuten Arviointimaata, reflektiotilanteessa apuna. Vuorovaikutteisessa reflektiotilanteessa opettaja voi myös tukea oppilasta kysymyksillä.
– Reflektio on yksi jatkuvan oppimisen edellytys, joten sitä on syytä harjoittaa ja kehittää systemaattisesti jo lapsena.
Artikkelin tiedot:
Toikka, S., Eronen, L., Atjonen, P., & Havu-Nuutinen, S. (2022). Matemaattisen ongelmanratkaisun aktivoimat tunnereflektiot ja niiden fasilitointi alkuopetuksessa. Kasvatus, 53(4), 335–349. https://doi.org/10.33348/kvt.122512
