Global Change Biology -lehdessä julkaistussa artikkelissa koostetaan yhteen tutkimustietoa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen metsiin.
Metsät ja metsätalous ovat Suomessa tärkeä henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin lähde. Metsillä on myös keskeinen tehtävä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Toisaalta ilmaston muuttuminen vaikuttaa metsien kasvuun ja niitä uhkaaviin sääoloista riippuviin häiriötekijöihin.
Aiempiin tutkimuksiin pohjautuva yhteenvetoartikkeli kertoo, miten näiden tekijöiden voidaan olettaa vaikuttavan metsien kasvun edellytyksiin, kun ilmasto muuttuu.
Uhkana kuivuus, metsäpalot ja tuholaiset
Meneillään olevalla ilmastonmuutoksella on monenlaisia vaikutuksia Suomen metsiin. Pitenevä kasvukausi ja kohoava ilman hiilidioksidipitoisuus lisäävät puiden kasvua etenkin Pohjois-Suomessa. Lämpenemisen jatkuessa Etelä- ja Keski-Suomen kuuset kuitenkin alkavat yhä enemmän kärsiä kesien kuivuudesta.
Kuivuuden seurauksena suurten metsäpalojen riski kasvaa moninkertaiseksi. Kovien tuulten aiheuttamien tuhojen vaaraa puolestaan lisää roudan väheneminen, sillä sula maa ei pidä kiinni puiden juuria yhtä tehokkaasti kuin jäätynyt. Tuulituhojen siis pelätään lisääntyvän siitäkin huolimatta, että ilmastomallien tulosten mukaan ilmastonmuutos ei meillä välttämättä voimista tuulia.
Pohjois-Suomessa puiden oksille kertyvä runsas lumi vahingoittaa puita entistä useammin, sillä sademäärä kasvaa talviaikaan ja tulevinakin talvina suuri osa sateesta lankeaa pohjoisessa edelleen lumena. Maan eteläosissa lumituhot sen sijaan helpottavat.
Tuhohyönteisten, kuten kaarnakuoriaisiin lukeutuvan kirjanpainajan, elinolot muuttuvat lämpenemisen seurauksena entistä suotuisammiksi. Kirjanpainajien tuhot leviävät kohti Pohjois-Suomea. Myös jo nyt laajalti kuusen tyvilahoa aiheuttavan juurikäävän arvioidaan yleistyvän ilmastonmuutoksen seurauksena. Lämpeneminen mahdollistaa myös kokonaan uusien tuhohyönteisten leviämisen maahamme.
Erilaiset haittatekijät voimistavat toistensa vaikutusta
Artikkelissa tähdennetään, että abioottisia eli ei-elollisia (kuivuus, tuuli, lumi, tulipalot) ja bioottisia eli elollisia (tuhoeläimet ja sienet) tuhojen aiheuttajia tulisi tarkastella yhdessä. Esimerkiksi laajojen tuulituhojen jälkeen metsiin jää runsaasti vioittuneita puita, jotka lämpimän kesän seuratessa luovat erinomaiset edellytykset kirjanpainajien massaesiintymiselle.
Esimerkkejä suurista metsätuhoista on jo nykyisin nähtävissä Keski-Euroopassa ja Kanadassa, missä laajat metsäpalot, tuulituhot ja kaarnakuoriaiset ovat tehneet selvää valtavista metsäalueista. Tuhojen seurauksena ilmakehään on vapautunut suuria määriä metsiin sitoutunutta hiiltä, mikä on omiaan jouduttamaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Ari Venäläinen, Ilmatieteen laitos, ari.venalainen (a) fmi.fi, puh. 050 313 7185
Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto, heli.peltola (a) uef.fi, puh. 040 588 0005
Viite: Venäläinen, A., Lehtonen, I., Laapas, M., Ruosteenoja, K., Tikkanen, O.-P., Viiri, H., Ikonen, V.-P. and Peltola, H., 2020. Climate change induces multiple risks to boreal forests and forestry in Finland: a literature review. Global Change Biology, http://dx.doi.org/10.1111/gcb.15183
Artikkeli on vapaasti luettavissa ilman lisenssejä osoitteessa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/gcb.15183
Tutkimusartikkeli kokoaa yhteen useampivuotisen (2015–2021) FORBIO-tutkimushankeen yhteydessä saatuja tuloksia. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman hankkeen yhtenä tavoitteena oli tarkastella Suomen metsiä uhkaavia tuhoriskejä ilmaston muuttuessa.
