Metsätieteen alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe?
Tutkin paikkatiedon käyttöä metsäenergian ja ainespuun toimitusjärjestelmien suunnittelussa sekä taloudellisten ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Väitöskirjassani keskityn biomassan vaihtoehtoisiin kuljetus- ja käsittelytapoihin tienvarsivarastojen ja toimituskohteiden välillä, ja selvitän paikkatietoanalyysin merkitystä, mahdollisuuksia ja rajoitteita lukuisista toimitusketjuista muodostuvaa kokonaisuutta tutkittaessa. Luonnonvaroista ja kuljetusreiteistä on saatavilla paikkatietoa aiempaa kattavammin, ja vastaavasti kehittyvä tiedonkäsittelykapasiteetti avaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia tutkimustapoja ja -työkaluja paikkatietojärjestelmään kytkettynä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessani päädyin siihen, että Suomessa tutkimustapauksesta riippuen noin 1-100 km² kokoiselta alueelta peräisin olevat toimituserät kannattaa paikkatietomallissa yleistää samasta kuljetuksen alkupisteestä lähteviksi, vaikka alkuperäinen metsävaratieto olisikin tätä tarkempaa. Sopiva spatiaalinen tarkkuus täsmentyy muun muassa sen mukaan, kuinka monimutkaisia tutkimusmenetelmiä käytetään, kuinka suuri on eri kuljetustapavaihtoehtojen ja toimituskohteiden määrä ja kuinka laajaa maantieteellistä aluetta tutkitaan. Varsinkin toimitusjärjestelmän ajallisten riippuvuussuhteiden huomiointi lisää paikkatietopohjaisen mallinnuksen työläyttä merkittävästi, jolloin spatiaalisen tarkkuuden heikentäminen voi olla tarpeen. Tästä esimerkkinä väitöskirja sisältää agenttipohjaisella simulointimenetelmällä toteutetun tutkimuksen, jollaisia tutkimusalalla on julkaistu vielä varsin vähän.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Raaka-aineiden logistiikka edustaa merkittävää osaa puupohjaisten tuotteiden arvoketjussa, ja kilpailuetu on niillä organisaatioilla, jotka hallitsevat toimitusjärjestelmänsä tehokkaimmin. Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet ovat sekä tehostaneet että tasapuolistaneet toimialaa, jossa kokemusperäisellä tiedolla ei ole enää niin merkittävä asema kuin ennen. Uskon tutkimukseni tulosten hyödyttävän etenkin alalle pyrkiviä uusia toimijoita, mutta myöskin niitä olemassa olevia, jotka tavoittelevat uutta biotalouden liiketoimintaa ja logistisia konsepteja nykyisten rinnalle. Tuloksia on myös mahdollista hyödyntää kansallisessa mittakaavassa, esimerkiksi selvitettäessä puupohjaisen raaka-aineen kestävyyskriteerien vaikutusta energiantuotantoon tai tutkittaessa Etelä-Suomen suurten kaupunkitaajamien siirtymistä biomassapohjaiseen lämmöntuotantoon, ja siitä seuraavia haasteita etenkin puuraaka-aineen kysyntä-tarjontatasapainon näkökulmasta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Käytetty aineisto on kerätty eri tutkimusprojekteissa, ja myös tutkimuskohteet ja -menetelmät vaihtelevat projektien tavoitteiden mukaan. Yhdessä osajulkaisussa keskitytään ratkaisemaan toimitusketjukohtaisesti edullisin kuljetusratkaisu paikkatietojärjestelmän sisällä, toisessa paikkatietoanalyysillä tuetaan logistiikasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen arviointia ja kahdessa muussa analysoitu paikkatieto toimii tietokoneympäristössä tapahtuvan toimitusjärjestelmän simuloinnin syötteenä.
Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa?
Neljän tapaustutkimuksen lisäksi tutkin myös sitä, miten suomalainen biomassan toimitusjärjestelmien tutkimus menetelmineen ja aineistoineen rinnastuu suhteessa eri puolilla maailmaa tehtyihin vastaaviin paikkatietopohjaisiin tapaustutkimuksiin. Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että paikkatiedon hyödyntäminen painottuu maihin, joissa aineistoja on vapaasti ja helposti saatavilla. Näihin maihin kuuluu myös Suomi, jossa tieto on lisäksi varsin ajantasaista ja korkealaatuista.
MMM Olli-Jussi Korpisen metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja Spatial forest biomass supply chain analysis in Finland (Metsäbiomassan toimitusketjujen spatiaalinen analyysi Suomessa) tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa, Joensuun kampuksella, Futura, F100, ja verkossa 17.12.2021 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Bo Dahlin, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Timo Tokola, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.
Muiden kuin kutsuvieraiden toivotaan osallistuvan väitöstilaisuuteen verkossa.
Lisätietoja:
Olli-Jussi Korpinen, olli-jussi.korpinen (a) lut.fi, 050 353 8095
