Syöpäsäätiö myönsi kaikkiaan 770 000 euroa apurahoja Itä-Suomen yliopiston syöpätutkimushankkeisiin. Hankkeissa tutkitaan eri näkökulmista muun muassa rinta-, eturauhas- ja keuhkosyöpiä sekä lasten leukemiaa, lääkeresistenssin mekanismeja sekä nestebiopsian hyödyntämistä diagnostiikassa ja hoidon valinnassa. Tutkimusryhmät kuuluvat Itä-Suomen yliopiston monitieteiseen syöpätutkimusyhteisöön (CANCER). Syöpäsäätiö julkisti vuoden 2022 apurahansaajat 23. marraskuuta.
Visiona täsmälääkehoidot lasten leukemiaan
Professori Merja Heinäniemi biolääketieteen yksiköstä sai kolmivuotisen 300 000 euron apurahan hankkeeseen, jossa tutkitaan aineenvaihdunnan ja signaloinnin kytkentöjä solutilaan lääkeresistentissä lasten leukemiassa. Tavoitteena on oppia tunnistamaan entistä paremmin sellaiset potilaat, joilla on riski taudin uusiutumiseen.
Viime vuosina lasten leukemian hoidossa on edistytty paljon, mutta monet hoidoista ovat hyvin raskaita. Uuden tutkimushankkeen tavoitteena on vähentää taudin uusiutumista ja lisätä täsmälääkkeiden osuutta haittavaikutusten minimoimiseksi.
Noin 150 lasta sairastuu syöpään vuosittain ja heistä liki kolmannella todetaan leukemia. Aiemmin erittäin huono ennuste on parantunut merkittävästi viimeisen viiden vuosikymmenen aikana. Noin yhdeksän kymmenestä lapsesta voidaan parantaa pysyvästi nykyisellä hoidolla, jossa yhdistetään useita eri lääkeaineita. Hoito on kuitenkin raskasta erityisesti ensimmäisen puolen vuoden ajan ja se kestää kokonaisuudessaan yli kaksi vuotta.
– Hoidoilla on omat lyhyen ja pitkän aikavälin haittansa. Lisäksi yli kymmenellä prosentilla potilaista tauti uusii ja heidän hoitonsa on erityisen vaativaa. Lasten syövän hoito etenee kansainvälisten hoito-ohjelmien kautta ja niitä kehittämällä. Oman työryhmämme tavoitteena on tuoda lisätietoja hoidon yksityiskohtiin ja auttaa täsmentämään näitä hoitoja, Heinäniemi kertoo.
– Keskeinen tutkimuskysymyksemme on, mikä määrittää lääkeresistenttiä leukemiaa. Eli leukemiaa, missä syöpäsolut jostain syystä säilyvät hengissä lääkehoidon aikana. Keskitymme erityisesti varhaiseen hoitovasteeseen.
Aiemmassa hankkeessa Heinäniemen ryhmä kartoitti ihmisen koko perimäaineksen tasolla sitä, miten eri geenit voisivat toimia ennustavana tekijänä lasten yleisimpiin kuuluvassa leukemiatyypissä. Havaittiin, että leukemiahoito käynnistää soluissa nopeasti eräänlaisia pakoreittejä muuttamalla geenien luentaa. Sen avulla syöpäsolu väistää annettua hoitoa.
–Uudessa tutkimuksessamme laajennamme lääkehoitoa väistävien syöpäsolujen ilmiasun mittausta geenien luennasta aina solun aineenvaihdunnan ja signaloinnin tasolle. Pyrimme solu- ja molekyylitason mittauksista tunnistamaan leukemiasoluista erityisesti sellaisia tekijöitä, joita voitaisiin hyödyntää täsmälääkehoidoissa.
Lue Heinäniemen haastattelu Syöpäsäätiön sivuilta
Nestebiopsia avaa uusia mahdollisuuksia syövän biologisten ominaisuuksien tunnistamiseen – tavoitteena varhaisempi diagnoosi ja tarkempi kuva taudinkulusta
Professori Arto Mannermaa kliinisen lääketieteen yksiköstä sai kolmivuotisen 180 000 euron apurahan hankkeelle, jossa tutkitaan nestebiopsian hyödyntämistä rintasyövässä.
Syöpäsolujen verenkiertoon vapauttamia merkkiaineita hyödyntävää nestebiopsiaa on esitetty mahdolliseksi keinoksi uusiutuneen rintasyövän varhaiseen toteamiseen ja syövän etenemisen seurantaan. Nestebiopsian keskeisiä etuja perinteisiin kasvainnäytteisiin verrattuna ovat näytteenoton helppous, turvallisuus ja toistettavuus.
– Keskeisin nestebiopsian tutkimuskohde on ollut syöpäsoluista vapautuva solunulkoinen DNA eli cfDNA, jonka tiedetään kantavan syöpäkasvaimelle ominaisia mutaatioita. Tämä on mahdollistanut uudenlaisen tavan tunnistaa syöpämutaatioita ilman, että itse syöpäkasvaimeen tarvitsee kajota. cfDNA:n lisäksi tutkimme syöpäsoluista peräisin olevia pienikokoisia RNA- eli miRNA-molekyylejä, ja selvitämme miten olennaisia ovat solunulkoiset vesikkelit näiden molekyylien kuljettajina solun ulkopuolelle ja mahdollisiin vastaanottajasoluihin, Mannermaa kertoo.
Hänen tutkimusryhmänsä on aiemmin osoittanut, että nestebiopsian avulla voidaan havaita syöpään liittyviä mutaatioita sekä rintasyöpäkasvaimista että niiden lähettämistä etäpesäkkeistä. – Tarvitsemme kuitenkin uutta tietoa siitä, mikä merkitys kasvainperäisillä vesikkeleillä ja etenkin niiden sisältämillä molekyyleillä on syövän leviämiseen ja lääkeaineresistenssin kehittymiseen.
Seuraamalla nestebiopsian avulla syövässä tapahtuvia biologisia muutoksia voidaan tunnistaa paitsi uusiutunut rintasyöpä, myös hoidon suunnittelun kannalta oleellisia mutaatioita ja näin tukea hoitohenkilökunnan päätöksentekoa.
Merkkiaineita kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitovalintojen tueksi
Akatemiatutkija Kirsi Ketola sai kaksivuotisen 120 000 euron jatkorahoituksen hankkeelle, jossa etsitään uusia nestemäisistä biopsioista mitattavia merkkiaineita levinneen kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitovalintojen tueksi. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti Fanconin anemian tekijät lutetium- eli 177LuPSMA-hoidon tehon merkkiaineina.
KYSissä on viime vuosina aloitettu lutetium-hoidot levinneeseen eturauhassyöpään. Ketolan tutkimusryhmä etsii hoitoa saaneiden potilaiden näytteistä resistenssimekanismeja, joista yksi on ryhmän hiljattain löytämä Fanconin anemian viestinvälitysreitti. Tavoitteena on myös kehittää potilasnäytteistä helposti saatavilla olevia merkkiaineita hoidon valinnan tueksi. – Tutkimuksessa kerätään nestebiopsianäytteitä ennen hoitoja sekä niiden aikana. Tämä on tietääksemme ensimmäinen tutkimus Suomessa, jossa näytteitä otetaan myös ennen hoitoja samoilta potilailta. Tähän mennessä on saatu 30 potilaalta yhteensä 150 nestebiopsianäytettä, Ketola kertoo.
– Arvioimme, että 177LuPSMA-hoito on tehokkaampaa potilailla, joilla kasvain ilmentää esimerkiksi mutaatioita Fanconin anemian viestinvälitysreitin proteiineissa tai DNA:n korjausgeeneissä tai joilla havaitaan muita uusia tutkimiamme resistenssitekijöitä, jotka voivat herkistää säteilypohjaiselle hoidolle.
Lisäksi tutkimuksessa selvitetään 177LuPSMA-hoidon tehoa, turvallisuutta ja elämänlaatua metastaattista eturauhassyöpää sairastavilla potilailla. Uusia resistenssimekanismeja voidaan tutkia muun muassa potilasperäisten syöpäkudosmallien ja yksisolukuvantamisen avulla. Tavoitteena on myös edelleen tiivistää KYSin Syöpätautien poliklinikan, Itäisen syöpäkeskuksen sekä Itä-Suomen yliopiston tutkimus- ja koulutusyhteistyötä.
Glukokortikoidireseptori voi muuntua eturauhassyöpää edistäväksi
Akatemiatutkija Ville Paakinaho sai 50 000 euroa hankkeeseen, jossa selvitetään kuinka glukokortikoidireseptori muuttuu syövän kasvua rajoittavasta tuumorisuppressorista eturauhassyöpää edistäväksi onkogeeniksi. Tutkimuksella on merkittävä vaikutus, sillä syöpäpotilaat saavat säännöllisesti glukokortikoideja hoitoon liittyvien haittavaikutusten lieventämiseen. Glukokortikoidireseptorin siirtymää onkogeeniksi tutkitaan Paakinahon tutkimusryhmässä biolääketieteen yksikössä käyttämällä genominlaajuisia syväsekvensointitekniikoita ja yksittäisten solujen genomiikan menetelmiä.
RNA:ta sitovilla proteiineilla voi olla merkitystä syövän lääkeresistenssissä
Dosentti Leena Latonen biolääketieteen yksiköstä sai 50 000 euroa hankkeeseen, jossa tutkimuskohteena ovat RNA:ta sitovat proteiinit syövän lääkeresistenssissä. Eturauhassyöpä ja rintasyöpä ovat länsimaiden yleisimpiä syöpiä, joista pahimmanlaatuisiin ei ole parantavaa hoitoa. Latosen ryhmä tutkii, miten syöpäsolut muuntuvat vastustuskykyisiksi nykyisille lääkehoidoille. Nyt toiselle vuodelle rahoituksen saaneessa hankkeessa ryhmä tutkii RNA:ta sitovien proteiinen roolia syövän lääkeresistenssissä ja etsii uusia molekyylimekanismeja, joilla tämä vastustuskyky voitaisiin estää. Tutkimus tähtää uusien hoitomuotojen kehittämiseen edenneitä syöpiä vastaan. Ryhmä on löytänyt aiemmin tuntemattomia RNA:ta sitovia proteiineja, joilla voi olla merkitystä lääkeresistenssin kehittymisessä ja hoidon kohdentamisessa.
NRF2-tekijän merkitystä immuunipuolustukselle tutkitaan keuhkosyövässä
Professori Anna-Liisa Levonen A. I. Virtanen -instituutista sai 50 000 euroa tutkimukseen, jossa selvitetään NRF2-tekijän vaikutusta keuhkosyövän mikroympäristössä. Levosen ryhmä tutkii erityisesti sitä, miten NRF2-tekijän aktiivisuus syöpäsoluissa ja toisaalta mikroympäristön tulehdusoluissa vaikuttaa immuunipuolustuksen kykyyn tuhota syöpäsoluja.
Lisäksi useille Itä-Suomen yliopiston tutkijoille myönnettiin 4000 euron väitöskirja-apuraha. Apurahansaajat ja rahoitetut hankkeet on listattu alla.
- LL Aleksandr Istomin, Classifications of radiological findings and management approaches in galactography and breast MRI
- LL Aino Rajamäki, Follicular lymphoma in the rituximab era: mortality, treatment patterns, and identification of high-risk subgroups
- FM Mari Lahnalampi, Characterizing Altered Transcriptional regulation in acute leukemia in context of the developmental program
- FM Jouni Kujala, Circulating nucleic acids as biomarkers for metastatic breast cancer
- FM Venla Olsson, Gene therapy and immunotherapy for malignant glioma – Development of novel therapies in rat models of brain cancer
Kaikki Syöpäsäätiön apurahansaajat
Tutkijoiden yhteystiedot: https://uefconnect.uef.fi/
