Omahoidon tukeminen motivoivan haastattelun keinoin vähentää ja voi jopa ehkäistä masennusoireita tyypin 2 diabeteksessa, osoittaa Preventive Medicine Reports -lehdessä julkaistu systemaattinen katsaustutkimus.
Omahoidolla on keskeinen rooli diabeteksen hoidossa. Omahoito tarkoittaa esimerkiksi hoitotasapainon seuraamista kotimittauksin ja sairauden hoitoa tukevien elintapojen toteuttamista, mutta myös sopeutumista sairauden kanssa elämiseen. Omahoidon onnistumista näyttävät edistävän riittävä tieto ja taito omahoidon toteuttamiseen, minäpystyvyyden kokemus, riittävät voimavarat ja sisäinen motivaatio.
Masennusoireet voivat tyypin 2 diabeteksessa johtaa huonompaan hoitotasapainoon, komplikaatioihin ja terveydenhuollon kustannusten kasvuun. – Aiempien tutkimusten mukaan elintapaohjauksella voidaan vaikuttaa masennusoireisiin ja esimerkiksi liikunta on hyvä tukihoito masennuksessa. Masennukseen itsessään liittyy kuitenkin usein motivaation vähenemistä ja onkin tärkeää tutkia, millaisin menetelmin sitä voidaan tukea, kertoo väitöskirjatutkija Ulla Mikkonen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä.
Motivoivalla haastattelulla pyritään tukemaan minäpystyvyyden kokemusta ja pitkäkestoista motivaatiota. Diabeteksen tavanomainen hoito sisältää elintapaohjausta, joten motivoivan haastattelun tuomaa lisähyötyä oli käytännöllistä selvittää diabetesta sairastavilla. Tutkimus selvitti, millainen vaikutus motivoivan haastattelun keinoin toteutetulla, erityisesti elintapoihin kohdistuvalla omahoidon tukemisella on masennusoireisiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla aikuisilla.
– Keskeinen tulos on, että elintapojen ja omahoidon ohjaus vähensi masennusoireita enemmän, kun ohjauksen toteutti motivoivan haastattelun menetelmään kouluttautunut henkilö. Tämän perusteella voidaan ajatella, että motivoivan haastattelun avulla tavanomaiseen omahoidon ohjaukseen saadaan lisää vaikuttavuutta ja se soveltuu käytettäväksi perusterveydenhuollossa. Tämä tulos on linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa.
Systemaattisen katsauksen kirjallinen analyysi käsitti 11 alkuperäistutkimusta. Tilastolliseen meta-analyysiin valikoitui näistä 9 laadukasta, keskenään vertailukelpoista tutkimusta. Motivoivan haastattelun vaikutus masennusoireisiin oli tilastollisesti merkittävä. Näyttöä voi tutkijoiden mukaan silti pitää vielä epävarmana, koska tutkimusten osallistujissa ja ohjausten sisällöissä oli vaihtelua, tuloksissa epätarkkuutta ja vaikutus pieni.
Vain kolmessa katsaukseen sisältyneistä tutkimuksista osallistumisen kriteerinä oli kohonneet masennusoireet. Muissa tutkimuksissa masennusoireita oli mitattu yhtenä muuttujana ilman vaatimusta masennusdiagnoosista. Siten vaikutusta masennusoireisiin voi pitää osin ennaltaehkäisevänä. Tutkimus osoitti, että masennusta sairastavilla motivoivan haastattelun keinoin toteutettua elintapaohjausta on tutkittu vasta vähän.
– Tutkimuksen tuottamaa tietoa onkin hyödynnetty Pohjois-Savon hyvinvointialueella meneillään olevassa DEPKuopio-tutkimuksessa. Siinä selvitämme motivoivan elintapaohjauksen vaikutusta masennuksen tukihoitona perusterveydenhuollossa, Mikkonen kertoo.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Ulla Mikkonen, ulla.mikkonen@uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/ulla.mikkonen/
Katsausartikkeli:
Ulla Mikkonen, Ari Voutilainen, Tuomas Mikola, Johanna Roponen, Sanna Rajapolvi, Soili M. Lehto, Anu Ruusunen, Pekka Mäntyselkä. The effects of motivational self-care promotion on depressive symptoms among adults with type 2 diabetes: A systematic review and meta-analysis, Preventive Medicine Reports, Volume 36, 2023, 102431, ISSN 2211-3355, https://doi.org/10.1016/j.pmedr.2023.102431
