Epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksen aiheena oli munuaisten hyperfiltraatio eli kohonnut suodatusnopeus ja sen suhde muihin kuolleisuuden riskitekijöihin. Tutkimuksen mukaan munuaisten hyperfiltraatio on itsenäinen kuolleisuuden riskitekijä. Tämä haastaa aiemmat käsitykset, joiden mukaan munuaisten hyperfiltraatio on lähinnä diabetekseen liittyvä piirre. Tutkimus tarjoaa tärkeitä lähtökohtia munuaisten hyperfiltraation ja siihen liittyvien terveysriskien ymmärtämiseksi ja hoitamiseksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Munuaisten hyperfiltraatio määritellään glomerulusten suodatusnopeuden (eGFR) perusteella. Tulosten valossa hyperfiltraation raja-arvo olisi mahdollisesti syytä asettaa alemmaksi kuin on perinteisesti ajateltu. Tällöin merkittävällä osalla muuten terveinä pidetyistä keski-ikäisistä miehistä voisi olla kohonnut kuolemanriski munuaisten hyperfiltraation perusteella.
Tutkimus osoitti myös, että munuaisten hyperfiltraatio on itsenäinen kuolleisuuden riskitekijä riippumatta siitä, sairastaako henkilö diabetesta vai ei.
Merkittävä havainto oli D-vitamiinin puutoksen ja munuaisten hyperfiltraation yhteisvaikutus kuolleisuuteen. Yhteys saattaa olla monimutkaisempi kuin on aiemmin ymmärretty.
Huomionarvoista on myös, ettei munuaisten hyperfiltraatiolla ja rasvamaksalla havaittu yhteisvaikutusta kuolleisuuteen.
Tulosten valossa on tärkeää saavuttaa yhteisymmärrys siitä, miten munuaisten hyperfiltraatio tulisi määritellä, jotta voidaan arvioida sen aiheuttamaa kuormaa sekä seuloa ja ehkäistä sen haittoja. Pienetkin muutokset suodatusnopeudessa voivat vaikuttaa kuolemanriskiin. Lisää tietoa tarvitaan myös munuaisten hyperfiltraation yhteydestä muihin riskitekijöihin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksessa käytettiin aineistoa väestöpohjaisesta Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksesta, johon osallistui keski-ikäisiä miehiä Kuopion alueelta. Osallistujia seurattiin pisimmillään 35 vuoden ajan. Tutkimuksessa arvioitiin eGRF:n liittyvää kuolemanriskiä muun muassa Coxin regressiomallilla ja logistisella regressiomallilla. Lisäksi arvioitiin munuaisten hyperfiltraation yhteyksiä muihin kuoleman riskitekijöihin, kuten rasvamaksaan ja D-vitamiinin puutokseen. Yhteyttä diabetekseen tutkittiin myös kontrafaktuaalisella mediaatioanalyysillä, joka on moderni ja poikkeaville havainnoille epäherkkä lähestymistapa.
MD, MPH Mounir Ould Settin väitöskirja Renal hyperfiltration and mortality: the Kuopio Ischaemic Heart Disease risk factor study (Munuaisten hyperfiltraatio ja kuolleisuus: Interaktiot ja välittävät tekijät) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Korhonen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tomi-Pekka Tuomainen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja:
Dr Mounir Ould Setti, mouniro(a)uef.fi
