Ympäristöpolitiikan alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
MSc Mariana Galvão Lyran ympäristöpolitiikan alan väitöstutkimus tarkastelee haasteita, joita kaivostoiminnan vastainen liike Brasiliassa kohtasi vuosien 2013 ja 2017 välisenä aikana.
Tutkimalla kaivostoiminnan vastaista aktivismia yhteiskunnallisen liiketeorian näkökulmasta voidaan yksilöiden ja ryhmien olemassaolo historiallisessa kontekstissa tunnustaa. Nämä yksilöt ja ryhmät tuntevat usein olevansa muiden hallinnan alaisina ja luovat siksi merkityksiä, jotta he pystyisivät vaikuttamaan ja saamaan takaisin niitä resursseja, joita hallitsevassa asemassa olevat käyttävät omaa etuaan ajaen.
Lisäksi ympäristöoikeudellista lähestymistapaa käyttämällä väitöskirja selittää, miksi aktivistiryhmät taistelevat kaivostoiminnan ristiriitatilanteissa ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Tutkimuksen mukaan toimintaympäristö, jossa aktivismi tapahtuu, on tärkeä aktivistien motiivien, strategioiden ja toimien paremman ymmärtämisen takia.
Brasilian tapauksessa, kuten väitöskirjatyö osoittaa, syvempi ymmärrys aktivismista paljastaa mahdollisia pohdintoja ja myötävaikutuksia. Nämä pohdinnat ja myötävaikutukset voivat olla kaivostoiminnan ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen osallistuvien politiikantekijöiden, ammatinharjoittajien sekä tutkijoiden kiinnostuksen kohteina. Tämän avulla Lyran väitöskirja avaa väyliä tulevaisuuden tutkimukseen, jotta kaivostoiminnan vastaista aktivismia voitaisiin tulkita kontekstin, reaktioiden ja vaikutusten alueilla.
Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan lähestymällä kolmea pääulottuvuutta: toimintaympäristö, jossa aktivismi heräsi; miten aktivismi on reagoinut kaivostoimintaan liittyviin tapahtumiin tutkimusaikana; sekä kuinka se on vaikuttanut kaivosalaan kokonaisuudessaan. Tulokset yksityiskohtaistavat maaseudun konfliktien sekä maankäyttöön ja -omistukseen liittyvien taisteluiden historiallista kontekstia Brasiliassa osoittaen, kuinka maaseutualueiden aktivismi ja luonnonvaroihin liittyvät ristiriidat kytkeytyvät kaivosvastaiseen liikkeeseen.
Väitöskirja auttaa ymmärtämään ajanjaksoa Brasiliassa, jolloin mineraalituotannossa nähtiin suurta kasvua sekä joitakin siihen liittyviä seurauksia ja sopeutuksia. Mineraalien kysynnän noustessa maailmanlaajuisesti sekä Brasilian talouden kasvaessa kiihtyvällä tahdilla on syntynyt tarve rakenteellisille sääntöjen mukautuksille ja mineraalien sääntelyn uudistuksille.
Väitöskirja paljastaa kaivostoiminnan vastaisten aktivistien ja muiden maaseutualueiden sekä maankäytön ja -omistuksen kanssa kamppailevien aktivistien välisiä yhteyksiä. Lisäksi tutkimus tuo panoksensa yhteiskunnallisten liikkeiden kirjallisuuteen nostamalla esille Brasilian kaivostoiminnan vastaisen liikkeen esittämien narratiivien ja mobilisointistrategioiden voiman.
Väitöskirjassa osoitetaan, kuinka aktivistit haastavat hallituksen viranomaisten ja yhtiöiden tarjoamat valtavirran kertomukset vastanarratiivien avulla. Aktivistien aikaansaamalla kaivostoiminnan ongelmien ajolla kansalliseen agendaan, kaivostoiminnan ongelmien määrittelyllä yhteiskunnallisiksi ja ympäristörikkeiksi sekä korostetulla tarpeella lisätä osallistumista, tunnustamista ja oikeuksia on vaikutuksensa. Se avaa mahdollisuuksia pohtia aktivismin merkitystä kaivostoimintaan liittyvissä keskusteluissa ja päätöksissä, sekä erityisesti sitä, kuinka julkinen kansalaisten osallistumisen laatu otetaan huomioon kaivosteollisuuteen liittyvissä prosesseissa.
Kysymys kansalaisten osallistumisesta käytänteiden ja päätöksentekoprosesseihin herättää kysymyksiä siitä, miten demokratiaa on käytetty käytännössä. Kaivosyhtiöt usein mainostavat osallistumista osana suhteidensa ylläpitoa sidosryhmiin ja paikallisyhteisöihin. Aktivistin narratiivin kyky vaikuttaa poliittisilla areenoilla on kuitenkin edelleen epäselvä.
Brasiliassa sosiaalisen eriarvoisuuden valtava läsnäolo kaivosalueiden lähellä olevissa yhteisöissä ajaa yhteiskuntaa liikkeelle. Kuten väitöskirja osoittaa, aktivismi ei ainoastaan paljasta tarvetta puolustaa näiden yhteisöjen osallistumis- ja tunnustamisoikeuksia yhä vahvemmin, mutta samanaikaisesti tuomita hallituksen toimet niissä tapauksissa, joissa oikeutta tarvitaan. Lisäksi, kun aktivistit paljastavat maaseutualueiden haasteisiin liittyvää eriarvoisuutta ja edistävät tämänkaltaisen tiedon levittämistä suuremmille yleisöille, kaivosonnettomuudet ja muut yritysten puutteet Brasiliassa paljastavat vahinkoja, joita voi aiheutua kaivoshankkeisiin liittyvien riskien ja yhteiskunnallisen kontekstin yhteenliittymistä.
MSc Mariana Galvão Lyran ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Against the plunder of our ores’: The anti-mining movement in Brazil between 2013-2017 tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella Metria-rakennuksen M100-salissa 5.11.2021 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Anja Nygren Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Rauno Sairinen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuuden kieli on englanti, ja väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Lisätietoja:
Mariana Lyra, mariana.lyra@lut.fi