Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Iäkäs pariskunta keskustelemassa

MSc Roosa-Maria Savela, väitös 12.1.2024: Omaishoitajien sosiaalisia terveyseroja voidaan tunnistaa ja kaventaa

Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? 

Omaishoitaja on tyypillisesti henkilö, joka huolehtii sairaasta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitajat ovat yhteiskunnan tärkeitä tukipilareita, jotka korvaavat pitkäaikaishoidon palveluja ja kantavat suurta hoivavastuuta yhteiskunnassa. Omaishoitajuus voi kuitenkin asettaa osan omaishoitajista haavoittuvaan asemaan, sillä se kasautuu esimerkiksi useimmiten naisille ja tällä voi olla negatiivinen vaikutus naisten työuriin ja eläkkeeseen. Nämä taloudelliset haitat voivat edelleen johtaa terveyseroihin omaishoitajien välillä. Omaishoitajien terveyden sosiaalisista määrittäjistä tiedetään kuitenkin vähän. Aihetta on syytä tutkia, sillä omaishoitajien terveydestä ja toimintakyvystä on pidettävä huolta ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Väitöstutkimukseni keskittyy omaishoitajien terveyden sosiaalisiin määrittäjiin ja niihin liittyvään eriarvoisuuteen Suomessa. Terveyden sosiaalisilla määrittäjillä tarkoitetaan Solarin ja Irwinin (2010) mukaan ’’niitä olosuhteita, jossa ihminen on syntynyt, kasvanut, elänyt, työskennellyt ja ikääntynyt. Nämä olosuhteet ovat muokkaantuneet varallisuuden, vaikutusvallan ja voimavarojen kautta globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla’’. Terveyden sosiaalisia määrittäjiä on tutkittu laajasti vuosikymmenien ajan, mutta omaishoitajien osalta aiheesta tiedetään vähän.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Väitöstutkimukseni keskeiset tulokset osoittavat, että omaishoitajien terveyden sosiaaliset määrittäjät, kuten ikä, sukupuoli, asuinkunta, koulutustaso, subjektiivinen köyhyys ja ruoan saatavuus ovat yhteydessä omaishoitajien eriarvoisuuteen terveyden, ruokavalion tai elämänlaadun suhteen. Väitöstutkimukseni sisälsi myös yksilöllisesti räätälöidyn ravitsemusohjauksen arvioinnin. Subjektiivista köyhyyttä kokevien omaishoitajien elämänlaatu parantui yksilöllisesti räätälöidyn ravitsemusohjauksen jälkeen verrattuna heihin, jotka kokivat taloudellista turvaa, joten ohjaus kavensi omaishoitajien elämänlaadun eroja. 

Tutkimustulokset tuovat uutta tietoa omaishoitajien sosiaalisista terveyseroista terveydenhuoltoon, hoitotyöhön sekä hoitotieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Olisi tärkeää kohdata omaishoitajat yksilöinä terveydenhuollossa ja huomioida ne tekijät, jotka voivat asettaa osan omaishoitajista haavoittuvaan asemaan.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Väitöstutkimukseni ensimmäinen osatyö oli integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla oli tarkoitus kerätä ja syntetisoida aiempaa tietoa omaishoitajien mielenterveyden sosiaalisista määrittäjistä. Näiden määrittäjien tunnistamiseksi käytettiin Maailman terveysjärjestö WHO:n viitekehystä. Kirjallisuuskatsaus johti väitöskirjani toiseen ja kolmanteen osatyöhön, jotka olivat poikkileikkausanalyyseja, osana LENTO-tutkimusta (LifEstyle, NutriTion, and Oral health in caregivers). Näiden osatöiden tavoitteena oli arvioida omaishoitajien terveyden ja ruokavalion eriarvoisuuteen liittyviä sosiaalisia määrittäjiä. Omaishoitajien sosiaalisia määrittäjiä arvioitiin Solarin ja Irwinin (2010) käsitteellisen viitekehyksen avulla. Neljäs osatyö keskittyi LENTO-tutkimuksen ravitsemusintervention vaikutuksiin. LENTO-tutkimus on toteutettu Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön, hoitotieteen laitoksen, hammaslääketieteen yksikön ja Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteistyönä.

Master of Science Roosa-Maria Savelan väitöskirja Family caregivers of older adults: Assessing social determinants of health and associated inequalities – Evidence from the LENTO intervention study (Omaishoitajien terveyden sosiaaliset määrittäjät ja niihin liittyvä eriarvoisuus – LENTO tutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Katja Joronen Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Tarja Välimäki Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väitöskirja

Lisätietoja:

MSc Roosa-Maria Savela, roosa-maria.savela(a)uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/en/person/roosa-maria.savela/