Näkökulmat avartuvat ja kansainvälinen ymmärrys lisääntyy Fulbright-stipendiaattina

– Vaikka jo stipendiaatiksi lähteminen oli yksi elämän parhaista päätöksistä, kannustamme myös ottamaan stipendiaatteja vastaan. Kumpikin rooli on silmiä avaava, tiivistää vanhempi yliopistonlehtori Kari Sormunen ajatuksiaan Fulbright-vaihto-ohjelmasta. 

Kari Sormunen sekä yliopistonlehtori Lasse Eronen soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastosta olivat kumpikin joitakin vuosia sitten tahoillaan stipendiaatteina Yhdysvalloissa. Fulbright Suomi -säätiö myöntää stipendejä suomalaisille Yhdysvaltoihin ja yhdysvaltalaisille Suomeen. Säätiön ohjelmilla tuetaan akateemisesti korkeatasoisia opiskelijoita, tutkijoita ja eri alan ammattilaisia. Stipendit ovat sekä Suomessa että Yhdysvalloissa erittäin arvostettuja ja haluttuja. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa Fulbright-yhteistyössä lukuisia vaihtoehtoja opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen.

– Valittavana on useita erilaisia ohjelmia. Stipendejä voi hakea pidempää vaihtoaikaa varten tai lyhempää vierailua ajatellen, Eronen kertoo.

Sekä hän että Sormunen olivat Yhdysvalloissa ASLA-Fulbright Mid-Career Professional Development Grant -apurahan turvin, jota he kutsuvat leikillisesti ”midlife crisis” -stipendiksi.

– Tuon apurahan tarkoituksena on saada uusia oivalluksia ammatilliseen osaamiseen liittyen. Apurahan saajat toteuttavat Yhdysvalloissa omaan alaansa liittyvän kehityshankkeen, ja tuovat sen myötä tietotaitoa takaisin myös Suomeen, kuvailee Sormunen. 

Tarkoituksena on katsoa projektin aikana omaa tieteenalaa hieman eri näkökulmasta. Sormusen oma tieteenala on luonnontieteiden pedagogiikka, ja hän tutustui projektinsa aikana siihen, miten moninaisuus otetaan huomioon luonnontieteiden opetuksessa Yhdysvalloissa. 

– Kun viettää aikaa oman tutkimuskentän ulkopuolella olevien ihmisten kanssa, laajenee ymmärrys tieteen alalta aivan eri tavalla. Yhdysvalloissa viettämäni ajan ansiosta kansainvälinen tietämykseni parani, kielitaitoni kasvoi ja näkökulmat omaa alaani kohtaan lisääntyivät, summaa Sormunen.

Vaikkei projekti siis koskenutkaan suoranaisesti hänen omaa tutkimusaluettaan, on hän jälkikäteen ymmärtänyt, että siitä oli kuitenkin välillisesti hyötyä tutkimustyössäkin.

Eronen oli taas matematiikan pedagogina Yhdysvaltoihin lähtiessään kiinnostunut maan yhteisöllisestä koulukulttuurista.

– Projektissani selvitin, miten yhteisöllisyys näyttäytyy opetuksessa ja miten opettajien ammattitaitoa tuetaan yhteisöllisyyden rakentamisessa.

Fulbright-verkosto tukee ja huolehtii

– Fulbright-status on arvokas, ja stipendiaatille se avaa Yhdysvalloissa monia ovia. Stipendin tarkoitus ei ole pelkästään työskentely toisessa maassa, vaan tavoitteena on myös rakentaa kulttuurien välistä ymmärrystä ja luoda Fulbright-verkostoa. Kaikkea tätä tuetaankin mielestäni erinomaisesti, Sormunen kertoo.

Erosen mukaan Fulbright-vaihtoon liittyvä prosessi on tarkkaan mietitty sekä stipendiaatiksi lähtevän että stipendiaatin vastaanottavan isännän tai emännän näkökulmasta. 

– Oman stipendiaattiaikamme jälkeen meitä sitten pyydettiin toimimaan täällä Joensuussa kahden amerikkalaisen opettajan isäntinä, koska olemme osa ”Fulbright-perhettä”. Tämän kevään ajan olemme siis näiden stipendiaattien akateemisina mentoreina, Eronen tiivistää. 

Sormunen sanoo, että näin he ovat päässeet myös kurkistamaan ”Fulbright-kulissien” taakse. 

– Olemme muun muassa olleet mukana kattavissa valintaprosesseissa. Hakijalle tulee jo hakuvaiheessa selväksi, ettei ketään jätetä vaihtoaikana yksin, vaan Fulbright-verkosto on laaja, aktiivinen ja huolehtiva. Ja samanlaista omistautumista ja sitoutumista odotetaan toki myös stipendiaateilta. Jokainen on osa tärkeää verkostoa.

Arvostettu mahdollisuus

– Olimme haltioituneita saadessamme tietää, että meidät oli valittu Fulbright-stipendiaateiksi Joensuuhun, kertoo yhdysvaltalainen opettaja Teresa Butler-Doran hymyillen.

– Itse istuin silloin hammaslääkärin odotushuoneessa ja saatuani valinnasta viestin puhelimeen, hyppäsin ylös riemuitsemaan.

Se kertonee osaltaan siitä, miten tavoiteltuja ja arvostettuja Fulbright-apurahat Yhdysvalloissa ovat. Stipendiaatteja kuvaillaan tulevaisuuden muutoksentekijöiksi, jotka omalla sarallaan edistävät tieteen, taiteen tai oman ammattialansa kehitystä. Ohjelmalla tuetaan ehdokkaita, joiden työn tulosten vaikutuksilla on mahdollisuuksia ulottua laajalle.

Joensuussa Butler-Doranin lisäksi stipendiaattina toimii myös opettaja Dawn A. Oler. Kumpikin kertoo olevansa innostunut meneillään olevista projekteistaan ja siitä, millaista niitä on ollut toteuttaa amerikkalaisena opettajana suomalaisessa kouluympäristössä. 

– Yhdysvalloissa tohtorintutkinnon suorittaminen oli osaltani kustannussyistä poissuljettua, joten tämä vaihtomahdollisuus tuntui erityisen hyvältä tilaisuudelta kehittyä ammatillisesti ja laajentaa maailmankuvaa, Oler muotoilee.

Lisää yhteisöllisyyttä suomalaisiin kouluihin

Olerin projekti käsittelee opettajan ammattia, rekrytointia ja koulutusta. Projektia varten hän halusi muun muassa ottaa selvää, millaisia käsityksiä nuorilla opettajan ammatista on.

– Tein Suomeen saavuttuani kyselyn, johon sain lopulta lähes 400 vastausta. Saatujen tulosten pohjalta selvitän, mitä nuoret ajattelevat opettajan ammatista, ja mikä mahdollisessa opettajuudessa motivoi. 

Butler-Doran on opettanut luonnontieteitä yli 25 vuotta ja toivoo projektinsa avulla luovan uudenlaista yhteistyötä suomalaisten ja amerikkalaisten koulujen välille globaaleihin ilmastotoimiin liittyen. 

– Olen saanut projektiini mukaan jo monta koulua eri puolilta Suomea. Yhteinen kansainvälinen opintojakso kestävämmän tulevaisuuden puolesta alkaa ensi elokuussa. 

Vaikka molemmat sanovat teini-ikäisten olevan hyvin samanlaisia Suomessa kuin Yhdysvalloissakin, mutta jotain eroavaisuuksiakin kouluista löytyy. 

– Suomessa opettajiin luotetaan hyvin paljon, ja he saavat työskennellä täysin itsenäisesti luokissaan. Se ei olisi Yhdysvalloissa mahdollista, Oler miettii.

Myös luokkakoot näyttävät Suomessa pieniltä, ja opettajat tuntuvat kokeilevan rohkeammin erilaisia opetusmenetelmiä. Lisäksi suomalaiset nuoret innostuvat uuden oppimisesta eri tavalla kuin ikätoverinsa Yhdysvalloissa.

Mitä hyvää opettajat sitten toisivat amerikkalaisista kouluista Suomeen?

– Lisää yhteisöllisyyttä. Täällä lapset ja nuoret lähtevät koulusta saman tien viimeisen tunnin päätyttyä. Yhdysvalloissa kouluissa tarjotaan päivän päätteeksi erilaisia harrastuksia, joita opettajat vetävät. Yhteishenkeä rakennetaan koulujen urheilujoukkueilla, orkestereilla ja omilla maskoteilla. Näin opettajat oppivat myös tuntemaan lapset muutenkin kuin luokkahuoneissa, Oler kertoo.

– Myös kodin ja koulun välinen yhteistyö on paljon aktiivisempaa. Tunnen oppilaideni perheet todella hyvin, mikä helpottaa vuorovaikutusta kaikkiin suuntiin.

Suomalainen kulttuuri tutuksi

Työn ja projektien lisäksi opettajat ovat tutustuneet vapaa-ajallaan sekä Suomeen että muuhun Eurooppaan. Yhdessä on kierretty kouluja, nähtävyyksiä ja historiallisia paikkoja. Lisäksi muun muassa Viro, Itävalta, Kreikka ja Hollanti ovat tulleet kevään aikana tutuiksi.

– Ennen Suomeen tuloa meille kerrottiin, että suomalaiset ovat ujoja ja hitaasti lämpeneviä. Meidän mielestämme se ei pidä ollenkaan paikkaansa! Meille tullaan spontaanisti juttelemaan joka paikassa – ja sillä tavalla parhaat keskustelut täällä ovat syntyneetkin, Oler iloitsee. 

Sormusen ja Erosen mukaan Oler ja Butler-Doran ovat ehtineet kerätä jo hengästyttävän listan Suomessa tehdyistä ja opituista asioista. Yhdysvaltalaisten innostuneessa puheessa esimerkiksi vilahtelee siellä täällä kevään aikana opittuja suomen kielen sanoja. 

Olerin mukaan Suomi on osoittautunut monessa asiassa mallimaaksi, ja uudet kokemukset ovat vain vahvistaneet ajatusta Fulbright-ohjelman monipuolisuudesta.

– Tämä on niin ainutlaatuinen tilaisuus, että miksi emme ottaisi siitä kaikkea irti. 

Sormusen ja Erosen mukaan mentoreina toimiminen on antanut paljon. He tapaavat Olerin ja Butler-Doranin vähintään kerran kuukaudessa.

– Käymme yhdessä mielenkiintoisia keskusteluja laidasta laitaan – osa niistä koskee töitä, osa suomalaista kulttuuria. Autamme heitä kontaktien luomisessa ja vinkkaamme paikoista, joissa vierailla, Sormunen tiivistää. 

Ja vaikka isännät ovatkin vierailijoiden ensisijaisia kontakteja, toimii koko Fulbright-verkosto samaan tapaan. Apua saa aina toiselta Fulbright-perheen jäseneltä.

Monipuolisia mahdollisuuksia päästä mukaan

Itä-Suomen yliopiston kansainvälisten asioiden johtaja Riikka Pellinen kertoo Fulbright Finland Foundationin tarjoavan Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle lukuisia eri vaihtoehtoja rahoittaa opiskelua, tutkimustyötä tai henkilökuntavaihtoa Yhdysvaltoihin. 

– Säätiön avulla on myös mahdollista kutsua yhdysvaltalaisia tutkijoita vierailemaan Itä-Suomen yliopistossa ja rakentaa näin uutta tutkimus- ja opetusyhteistyötä.

Fulbright Finland -säätiön stipendiohjelmien etuna on kattava perehdytys toiseen kulttuuriin ja korkeakoulujärjestelmään, neuvonta- ja tukipalvelut ennen vaihtoa ja vaihdon aikana sekä maksuton viisumi. 

– Ohjelma tarjoaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa kansainvälisiä verkostoja ja päästä mukaan maailmanlaajuiseen Fulbright-alumnien verkostoon.
 

Lisätietoa rahoitusmahdollisuuksista: https://www.fulbright.fi/fi Ajankohtaisista hakukohteista tiedotetaan myös UEFin Viva Engagen Tutkimusrahoitus-ryhmässä.

Dawn Olerin Instagram-tililtä voi seurata opettajien vierailua Suomessa: https://www.instagram.com/msdawnoler