Tuore alkoholiongelmaisten lääkehoitoa analysoinut rekisteritutkimus osoitti, että naltreksonin käyttö yksin ja yhdistelmähoitona disulfiraamin ja akamprosaatin kanssa on yhteydessä vähäisempään riskiin joutua sairaalaan alkoholiongelman tai muun syyn vuoksi. Disulfiraamin käytöllä ja alkoholiriippuvuuteen tarkoitettujen lääkkeiden yhdistelmähoidoilla todettiin yhteys vähäisempään riskiin joutua sairaalaan alkoholin käyttöön liittyvän sairauden vuoksi. Vertailukohteena oli lääkkeettömyys. Tutkituilla lääkkeillä ei havaittu yhteyttä kuolleisuuteen, sairauspoissaoloihin tai työkyvyttömyyden vuoksi eläköitymiseen. Tutkimus julkaistiin päihdealan johtavassa Addiction-lehdessä tammikuussa 2021.
Bentsodiatsepiinien käytöstä haittoja
Bentsodiatsepiineja ei yleensä suositella alkoholiriippuvuuden hoitoon. Koska bentsodiatsepiinien käyttö on kuitenkin tavallista alkoholiongelmaisilla, tutkimuksessa selvitettiin myös sen yhteyttä alkoholiongelmista johtuviin sairaalahoitoihin sekä kuolleisuuteen. Bentsodiatsepiinien käytöllä todettiin yhteys suurempaan kuolemanriskiin sekä riskiin joutua alkoholiongelman vuoksi sairaalahoitoon. Nämä tulokset bentsodiatsepiinien käytön haitallisuudesta alkoholiongelmaisilla vahvistavat aiempia havaintoja tämän lääkeryhmän riskeistä.
Lääke-epidemiologisessa rekisteritutkimuksessa analysoitiin yli 125 000 alkoholiongelmaisen potilaan lääkityksen tosielämän vaikuttavuutta ruotsalaisten, koko maan kattavien rekisteriaineistojen pohjalta. Pääanalyysimenetelmänä käytettiin menetelmää, jossa jokainen tutkittava henkilö toimii omana verrokkinaan ja lääkkeen käyttöjaksoja verrataan ajanjaksoihin, joina lääke ei ollut käytössä. Näin voidaan sulkea pois valikoitumisharha. Analyysi vakioitiin ajassa muuttuvilla tekijöillä, joita olivat aika sairastumisesta, lääkehoitojen ajallinen järjestys sekä muiden lääkkeiden samanaikainen käyttö. Tarkasteltuja lääkeaineita olivat disulfiraami, akamprosaatti, naltreksoni ja nalmefeeni sekä näiden lääkkeiden keskinäinen yhteiskäyttö.
Lääkehoito on alikäytettyä
Tutkimuksen mukaan vain noin neljännes alkoholiongelmaisista sai lääkehoitoa. – Myös aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alkoholiongelmien lääkehoito on alikäytettyä, vaikka alkoholiongelmista aiheutuu huomattava kansanterveydellinen haitta, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Milja Heikkinen.
Päihdehoitojen tehoeroista on aiemmin ollut varsin rajallisesti tutkimustietoa, mikä lienee osaltaan vaikuttanut lääkkeiden vähäiseen määräämiseen. – Tämä tutkimus kuitenkin osoitti, että etenkin naltreksoni ja tutkittujen lääkkeiden yhteiskäyttö on tehokasta ja turvallista ja näin ollen suositeltavaa osana alkoholiongelmaisen hoitoa. Bentsodiatsepiinien käyttöä taas muutoin kuin alkoholivieroitushoidossa tulee välttää.
Vaikka tutkimus tehtiin ruotsalaisaineistolla, tulokset ovat tutkijoiden mukaan sovellettavissa myös Suomeen. Tutkituista lääkkeistä naltreksoni, nalmefeeni ja disulfiraami ovat Suomessa kaikkien lääkärien määrättävissä, joskin naltreksonin ja nalmefeenin käyttö on melko kallista etenkin ilman lääkärinlausunnon vaativaa erityiskorvattavuutta.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan ja farmasian laitoksen, Niuvanniemen sairaalan sekä ruotsalaisen Karoliinisen Instituutin yhteistyönä.
Lisätietoja:
LL, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Milja Heikkinen, milja.heikkinen (a) niuva.fi, p. 0295 242251
Tutkimusartikkeli:
Heikkinen, M., Taipale, H., Tanskanen, A., Mittendorfer‐Rutz, E., Lähteenvuo, M., and Tiihonen, J. (2020) Real‐world effectiveness of pharmacological treatments of alcohol use disorders in a Swedish nation‐wide cohort of 125 556 patients. Addiction, https://doi.org/10.1111/add.15384.
