Tuoreen tutkimuksen mukaan 75 prosenttia nuorista saa D-vitamiinia riittävästi. Joka neljäs ei kuitenkaan saavuta D-vitamiinin päivittäistä saantisuositusta, joka on ravinnosta ja vitamiinilisästä yhteensä 10 µg/vrk. Nuorista 29 prosenttia ei käyttänyt lainkaan D-vitamiinilisää. Näillä nuorilla riittämätön D-vitamiinin saanti oli yleistä.
Nuorten keskimääräinen D-vitamiinin kokonaissaanti ravinnosta ja D-vitamiinilisästä oli 19,2 µg/vrk, josta ravinnosta saatavan D-vitamiinin osuus oli 9,9 µg/vrk.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin European Journal of Nutrition -lehdessä.
D-vitamiinilisä ja maitovalmisteet ovat nuorten tärkeimmät D-vitamiinin lähteet
Nuorten tärkein D-vitamiinin lähde oli D-vitamiinilisä, joka kattoi lähes puolet D-vitamiinin kokonaissaannista. Ravinnosta saatavan D-vitamiinin tärkein lähde olivat maitovalmisteet, joista nuoret saivat noin neljänneksen kaikesta D-vitamiinista. Noin 17 prosenttia D-vitamiinista tuli rasvoista ja noin 5 prosenttia kalasta. Suurin osa Suomessa myydyistä maidoista ja rasvalevitteistä on D-vitaminoituja, mikä on tärkeää väestön D-vitamiinin saannin kannalta.
Alhaiset D-vitamiinipitoisuudet yleisiä
Nuorten veren D-vitamiinipitoisuuden keskiarvo oli 62 nmol/l. Kuitenkin lähes 30 prosentilla veren D-vitamiinipitoisuus oli alle 50 nmol/l, jota on pidetty terveyden kannalta liian alhaisena. Liian alhainen veren D-vitamiinipitoisuus oli yleisempää nuorilla, jotka eivät käyttäneet D-vitamiinilisää, ja nuorilla, joiden verinäyte otettiin talvella. D-vitamiinilisän ja maitovalmisteiden käyttö olivatkin tärkeimmät veren D-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi muun muassa ulkomaanmatkat ja pidempi valoisan ajan kesto verikoetta edeltävän kolmen kuukauden aikana olivat yhteydessä suurempaan veren D-vitamiinipitoisuuteen.
Riittävän veren D-vitamiinipitoisuuden on osoitettu olevan yhteydessä suurempaan luuntiheyteen ja pienempään osteoporoosiriskiin, ja sillä saattaa olla myös muita terveysvaikutuksia.
Ravitsemussuosituksia noudattamalla voi suurentaa veren D-vitamiinipitoisuutta
Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan kaikkien 2–18-vuotiaiden lasten ja nuorten tulisi käyttää D-vitamiinilisää 7,5 µg/vrk ympäri vuoden. Lisäksi suositellaan D-vitaminoitua maitoa tai maitovalmisteita 5–6 dl päivässä, kalaa vähintään 2–3 kertaa viikossa sekä D-vitaminoidun kasviöljypohjaisen rasvalevitteen käyttöä. Nestemäiset maitovalmisteet voi myös korvata kasviperäisillä, kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetyillä elintarvikkeilla, kuten soija- tai kaurajuomilla. Riittävä liikunta erityisesti ulkona on myös hyödyllistä, sillä D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta.
PANIC-tutkimus selvittää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopistossa osana biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus- eli Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimusta, jonka kahdeksan vuoden seurantamittauksiin osallistui 277 iältään 15–17-vuotiasta nuorta vuosina 2016–2018. Nuorten ruoankäyttöä mitattiin neljän vuorokauden ruokapäiväkirjan avulla ja muita elintapoja kyselylomakkeilla. Veren D-vitamiinipitoisuutta mitattiin standardoidulla menetelmällä. PANIC on vuonna 2007 alkanut pitkäkestoinen elintapainterventiotutkimus, joka tuottaa uutta tietoa suomalaisten lasten ja nuorten elintavoista, terveydestä ja hyvinvoinnista. PANIC-tutkimuksen 16 vuoden seurantamittaukset on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2023–2025, jolloin osallistujat ovat nuoria aikuisia.
Lisätietoja:
Sonja Soininen, lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri, sonja.soininen(a)uef.fi
Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus: www.panicstudy.fi
Tutkimusartikkeli:
Soininen S, Eloranta AM, Schwab U, Lakka TA. Sources of vitamin D and determinants of serum 25-hydroxyvitamin D in Finnish adolescents. Eur J Nutr 2022. https://doi.org/10.1007/s00394-022-03039-y
