Suomalaisen poikkileikkaustutkimuksen mukaan ortognaattinen hoito voi vähentää pitkällä aikavälillä leukanivelen ja purentalihasten kipuja potilailla, joilla on pieni tai takana oleva alaleuka. Lisäksi ortognaattisen hoidon ja alaleuan pidennysleikkauksen hoitotulokset ovat varsin pysyviä ja potilaiden elämänlaatu paranee hoidon myötä, osoittaa hammaslääketieteen lisensiaatti Jaakko Paunosen väitöstutkimus.
Ortognaattinen hoito tarkoittaa hampaiden oikomishoidon sekä yhden tai molempien leukojen leikkaushoidon yhdistelmää. Ortognaattista hoitoa tarjotaan aikuispotilaalle, jolla on ylä- ja alaleuan välinen luustollinen epäsuhta, hampaistollinen purentavirhe sekä jokin seuraavista oireista: puremalihas- tai leukanivelkipu, purennasta johtuvia syömisvaikeuksia, uniapnea tai jokin muu toiminnallinen, jokapäiväistä elämää haittaava tekijä.
Kliiniseen tutkimukseen kutsuttiin 151 potilasta, joilla oli pieni tai takana oleva eli retrognaattinen alaleuka ja joille oli tehty alaleuan pidennysleikkaus vuosien 2007–2011 välisenä aikana. Heistä 77 halusi osallistua tutkimukseen. Tutkittavilta otettiin lateraalikallokuva ja heille tehtiin kliininen purentafysiologinen tutkimus kansainvälisen protokollan mukaisesti sekä elämänlaatukysely. Tutkimukset toteutettiin keskimäärin 6 vuotta leikkauksen jälkeen. Vertailuryhmiä oli kaksi: 22 potilasta, joilla oli retrognaattinen alaleuka ja suunniteltu alaleuan pidennysleikkaus, mutta hoitotoimenpiteet vielä aloittamatta, sekä puhelinhaastatteluryhmä, johon kuului 24 potilasta tutkimukseen alun perin kutsutuista.
Ortognaattinen hoito kesti tutkituilla noin 31 kuukautta. Tutkimuksen perusteella alaleuan pidennysleikkaus on turvallinen hoitomenetelmä ja sen hoitotulos on stabiili – palautuminen alle 1,6 mm. Tulokset osoittavat, että alaleuan pidennysleikkaus voi helpottaa leukanivelten oireita ja kipuja sekä parantaa elämänlaatua verrattuna potilaisiin, joilla on sama alkudiagnoosi ja jotka odottavat ortognaattista hoitoa.
Hammaslääketieteen lisensiaatti Jaakko Paunosen väitöskirja Orthognathic treatment: duration, long-term stability, effect on tmd and quality of life tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 21.8.2020. Vastaväittäjänä toimii dosentti Patricia Stoor Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Timo Peltomäki Itä-Suomen yliopistosta.
